Käyttöhyödyn menetys. Seisonta-aika. Korjauksen viivästyminen korjaamon asentajan sairausloman vuoksi. LV 24/652

Ratkaistavana oli kysymys ajoneuvon käyttöhyödyn menetyksen korvaamisesta, kun ajoneuvon korjaustyö oli viivästynyt korjaamon asentajan sairausloman vuoksi, eikä korjaamo ollut tehnyt korvaavia työjärjestelyjä tai hankkinut sairastuneen työntekijänsä tilalle toista työntekijää. Liikennevakuutuslain mukaisen korvausvastuun ei katsottu ulottuvan tällaiseen liikennevahingosta riippumattomaan korjaamon sopimusvastuun piiriin kuuluvaan vahinkoseuraukseen. Siksi oikeutta seisonta-ajan korvaukseen ei syntynyt asentajan sairausloma-ajalta. Ratkaisu ilmentää lautakunnan vakiintunutta ratkaisulinjaa.

Täysistunto 11.12.2024

TAPAHTUMATIEDOT

Vahinkoa kärsineen henkilöauto vaurioitui liikennevahingossa 29.12.2023.

VAKUUTUSLAITOKSEN KORVAUSPÄÄTÖS

Auton käyttöhyödyn menetyksestä maksettiin seisonta-ajan korvaus siltä ajalta, kun auto oli korjattavana lukuun ottamatta sitä 14 vuorokauden aikaa, kun korjaus ei edistynyt korjaamon asentajan sairausloman takia.

RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ

Vahinkoa kärsinyt vaati korvausta koko seisonta-ajalta. Auto hinattiin välittömästi korjaamoon ja se oli siellä 75 päivää. Auto ei ollut liikennekelpoisessa kunnossa tuona aikana eikä saatettavissa väliaikaiskorjauksella liikennekelpoiseen kuntoon. Vahinkoa kärsineen kannalta on kohtuutonta, että hän joutui yli kahden kuukauden ajan olemaan kolarin seurauksena ilman autoa, joka on hänelle tarpeen yritystoiminnassaan sekä työmatkoilla.  Autosta on yksityisleasing-autona ollut lisäksi tuolla ajalla kuluja, vaikkei auto ollut edes käytössä.   Hänellä itsellään ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa asioihin ja korjausajan pituuteen.  

VAKUUTUSLAITOKSEN VASTINE

Seisontapäiväkorvausta on maksettu yhteensä 61 päivältä 2036,18 euroa (33,38 euroa/ päivä). Ajoneuvo on tuon ajan seissyt korjaamolla ja se olisi ollut valmis korjattavaksi, koska autoon tilatut osat olivat saapuneet.

Liikennevakuutus korvaa liikennevahingosta suoranaisesti aiheutuneen vahingon. Korjaamon asentajan sairausloma ei ole seurausta liikennevahingosta, eikä sairausloman vuoksi pitkittynyt seisonta-aika ole korvattavaa ajoneuvon liikennevakuutuksesta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Liikennevakuutuslain 37 §:n 1 momentin mukaan korvaus esinevahingosta määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaisesti, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Kun moottoriajoneuvoa ei ole liikennevahingon vuoksi voitu käyttää, maksetaan liikennevakuutuksesta korvausta tästä käyttöhyödyn menetyksestä (ns. seisonta-ajan korvaus). Ajoneuvon käyttöhyödyn menetys korvataan pääsääntöisesti lautakunnan ohjeissa määritettyjen seisonta-ajan korvausperusteiden mukaisesti. Jos vahingonkärsinyt voi näyttää kärsineensä todellista vahinkoa yli seisonta-ajan ohjekorvausten, määräytyy korvaus todellisen vahingon mukaan.

Jos ajoneuvo ei ole ollut liikennekelpoisessa kunnossa, eikä se ole ollut väliaikaiskorjauksella siihen kuntoon saatettavissa, korvausta maksetaan myös korjaamollaoloajalta ja varaosien välttämättömältä odotusajalta.

Lautakunnan ohjeiden mukainen seisonta-ajan korvaus maksetaan lähtökohtaisesti kaikissa moottoriajoneuvoluokissa jokaiselta seisontapäivältä.

Liikennevakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi on vakiintuneesti katsottu moottoriajoneuvon käyttöhyödyn menettäminen siltä ajalta, joka kuluu ajoneuvon korjaamiseen tarpeellisten varaosien hankkimiseen (KKO 1973 II 70). Käyttöhyödyn menetys ei kuitenkaan ollut liikennevakuutuksesta korvattavaa, kun auton varaosien saanti oli viivästynyt korjaamon tilausvirheen vuoksi (KKO:1985-II-32). Korvattavaa aikaa ei ollut myöskään se aika, kun ajoneuvo oli valtakunnallisen lakon aikana joutunut odottamaan korjaustöiden aloittamista (KKO:1976-II-8).

Tässä tapauksessa liikennevahinko on tapahtunut 29.12.2023. Ajoneuvoa on korjattu korjaamolla 29.12.2023 – 12.3.2024. Vakuutusyhtiö on suorittanut seisontapäiväkorvauksen tältä ajalta lukuun ottamatta korjaamon asentajan 14 vuorokauden sairausloma-aikaa.

Esitetyn selvityksen perusteella on riidatonta, että ajoneuvon korjausaika on pitkittynyt korvatun ajan lisäksi korjaamon asentajan sairauslomaa vastaavan ajan. Asiassa ei ole väitettykään, että korjaustyö olisi viivästynyt muusta syystä kuin asentajan sairauslomasta.

Liikennevakuutuksesta korvataan vahinkoon syy-yhteydessä olevat vahingon seuraukset. Liikennevakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jota vahingon aiheuttaja ei olisi voinut ennakoida toiminnastaan seuraavan, tai vahinkoa, joka johtuu muusta kuin vahingon aiheuttajan toiminnasta. Tällaisena väliintulevana syy-yhteyden katkaisevana syynä on vakiintuneesti pidetty korjaamopalvelussa ollutta virhettä tai vastaavaa korjaamon sopimusvastuun piiriin kuuluvaa seikkaa. Jos korjaamoyrityksen työsuorituksessa on virhe tai puute, liikennevakuutuksesta ei korvata siitä aiheutunutta vahinkoa, vaan vahinkoa kärsineen tulee esittää korvausvaatimuksensa korjaamoyritykselle.

Tässä tapauksessa viivästys on lautakunnan näkemyksen mukaan aiheutunut yksin korjaamoyrityksestä johtuvasta korjaamon sopimusvastuun piiriin kuuluvasta seikasta, kun se ei ole suorittanut korjaustöitä viivytyksettömästi asentajan sairausloman aikana. 

Edellä mainituin perustein asentajan sairauslomasta johtunutta viivästymistä on pidettävä korjaamon sopimusvastuun piiriin kuuluvana asiana eikä liikennevakuutuksesta suoriteta korvausta tästä viivästymisestä johtuvalta seisonta-ajalta.

Lautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Lautakunta oli yksimielinen.