Korvausperuste. Perävaunu. Tuottamus. LV 03/1867
Korvausperuste. Perävaunu. Tuottamus. LV 03/1867
A kuljetti henkilöautoa ja siihen kytkettyä perävaunua. Vahinkoilmoituksen mukaan ajoneuvoyhdistelmän ylittäessä hidastetöyssyn perävaunu irtosi, jolloin A jarrutti kuljettamaansa henkilöautoa. Irronnut perävaunu törmäsi A:n kuljettaman henkilöauton takaosaan ja henkilöauto vaurioitui.
A on vaatinut henkilöauton vaurioista korvausta perävaunun liikennevakuutuksesta.
Perävaunun liikennevakuutusyhtiö on antanut korvauspäätöksen, jonka mukaan moottoriajoneuvossa olleeksi omaisuudeksi katsotaan myös toinen ajoneuvo, kun se on ollut kiinteästi kytketty vetokoukulla tai hinauspuomilla toiseen ajoneuvoon. Näin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmissä perävaunu on vetoautossa ollutta omaisuutta. Tämän johdosta yhtiö katsoi, ettei henkilöautolle tullutta vauriota korvata perävaunun liikennevakuutuksesta.
Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan liikennevahinko korvataan yksinomaan vetoauton liikennevakuutuksesta silloin, kun vetoauto ja perävaunu ovat kytkettynä yhteen ja kysymyksessä on tämän ajoneuvoyhdistelmän liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko. Vastuuperusteena on tällöin ajoneuvoyhdistelmän puolella oleva tuottamus tai muu liikennevakuutuslain 8 §:ssä tarkoitettu olosuhde.
Liikennevahinko korvataan perävaunun liikennevakuutuksesta silloin, kun perävaunu on kytketty irti vetoautosta ja muodostaa toiminnallisesti ja ajallisesti selvästi itsenäisen liikenteellisen riskin tai, kun vahinko on aiheutunut perävaunun puutteellisesta kunnosta.
A on kertonut vahinkoilmoituksessaan, että henkilöautoon kytketty perävaunu irtosi vetoautosta, kun ajoneuvoyhdistelmä ajoi hidastetöyssyyn. Henkilöauton jarrutettua perävaunu osui henkilöauton takaosaan. Perävaunun irtoamisen syystä ei ole esitetty selvitystä.
Lautakunta totesi, että ajoneuvon kuljettajana olleen A:n velvollisuutena on ollut varmistaa, että perävaunu on ollut ajoon lähdettäessä asianmukaisesti kiinnitettynä henkilöauton vetokoukkuun. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätellä, että vahinko olisi aiheutunut perävaunun puutteellisesta kunnosta.
Lautakunta katsoi, että vahinko on aiheutunut ajoneuvoyhdistelmän liikenteeseen käyttämisestä, jolloin vakiintuneen korvauskäytännön mukaan vahinko tulee korvata lähtökohtaisesti vetoauton liikennevakuutuksesta. Moottoriajoneuvolle itselleen aiheutunutta vahinkoa ei kuitenkaan korvata ajoneuvon omasta liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslakiin sisältyvän yleisen periaatteen mukaan, joka ilmenee liikennevakuutuslain 1 §:stä ja 5 §:n 4 kohdasta. Koska vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut ajoneuvoyhdistelmän vetoautona olleelle henkilöautolle sitä ei voida edellä mainittu periaate huomioon ottaen korvata kyseisen henkilöauton omasta liikennevakuutuksesta.
Lautakunta katsoi, että perustetta henkilöautolle aiheutuneen vahingon korvaamiselle perävaunun liikennevakuutuksesta ei tässä tapauksessa ollut. Näin ollen lautakunta ei suosittanut korvauspäätöksen muuttamista.