Liikenteeseen käyttäminen. Korvattavuus. Säiliöauton pesu. LV 08/1519
Liikenteeseen käyttäminen. Korvattavuus.
LV 08/1519 lautakunnan istunto
Tapahtumatiedot
A oli kuljettanut säiliöautolla etikkahappoa tehdasalueelle. Lastin purkamisen jälkeen A oli ajanut ajoneuvon tehdasalueella sijaitsevalle pesupaikalle ja ryhtynyt pesemään säiliötä. Säiliön pesu tapahtui säiliön päältä ns. yläluukkujen kautta. Pesemisen aikana yläluukkujen päältä sivuun käännetty sääkansi kaatui A:n jaloille, jolloin hän menetti tasapainonsa ja putosi säiliöauton päältä noin 3 metrin korkeudelta maahan. A sai pudotessaan vakavia henkilövahinkoja.
Säiliöauton liikennevakuutusyhtiö eväsi A:n vaatimuksen vahingon korvaamisesta liikennevakuutuslain 5 §:n 1 momentin nojalla katsoen, että vahinko oli kohdistunut työsuorituksen kestäessä moottoriajoneuvon ollessa liikkumattomana työsuoritusta tekevään ajoneuvon omistajaan, kuljettajaan tai muuhun henkilöön.
Lautakunnan lausunto
Kysymys oli lautakunnassa siitä, olivatko A:n vahingot aiheutuneet moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Jos kysymys oli liikenteeseen käyttämisestä, oli lisäksi arvioitava se, oliko korvauksen suorittamiselle liikennevakuutuslain 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettu este.
Liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko, jota jäljempänä sanotaan liikennevahingoksi, korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta tämän lain mukaan. Saman lain 4 §:n mukaan liikennevahinko korvataan, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaikkakaan kukaan ei henkilökohtaisesti ole vahingonkorvausvelvollinen ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen perusteella.
Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko korvataan liikennevakuutuslain 4 §:n perusteella objektiivisen eli ns. ankaran vastuun mukaisesti. Korvauksen suorittaminen edellyttää kuitenkin sitä, että vahinko on aiheutunut moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.
Liikennevakuutuslaissa ei ole määritetty sitä, milloin kysymys on liikenteeseen käyttämisestä. Sen sijaan liikennevakuutuslain 2 §:ssä on säädetty siitä, milloin moottoriajoneuvo ei ole liikenteessä. Nyt kysymys ei ollut liikennevakuutuslain 2 §:ssä säädetystä tilanteesta.
Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisellä tarkoitetaan kaikkea sellaista ajoneuvon käyttämistä, mikä on luonteenomaista sen käyttämiselle sellaiseen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Ajoneuvo on liikennevakuutuslain tarkoittamassa liikenteessä ensinnäkin silloin, kun sitä käytetään henkilön tai tavaran kuljettamiseen tiellä tai sen ulkopuolella.Liikenteeseen käyttäminen ei edellytä vakiintuneen korvauskäytännön mukaan sitä, että ajoneuvo olisi ollut liikkeessä vahingon tapahtuessa.Vahinko voi tulla korvattavaksi liikennevakuutuksesta, vaikka ajoneuvo olisi vahingon sattuessa pysähdyksissä (KKO 1990:159).Myös ajoneuvon kuormaamisen tai kuorman purkamisen yhteydessä tapahtuvat vahingot ovat lähtökohtaisesti aiheutuneet ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.Vahingon on katsottu aiheutuneen liikenteeseen käyttämisestä myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ajoneuvoon nousemisen tai sieltä poistumisen yhteydessä.
Liikennevahinkolautakunnan korvauskäytännössä vahingon on katsottu aiheutuneen moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä muun muassa silloin, kun kuljettaja on loukkaantunut poistaessaan ennen liikkeelle lähtemistä puolipeitettä auton päältä, puhdistaessaan auton ikkunoita, vaihtaessaan ajon aikana puhjennutta rengasta matkan jatkamiseksi tai kiinnittäessään autoon lasten turvaistuinta. Yhteistä näissä tapauksissa on ollut loukkaantumiseen johtaneen toimenpiteen kiinteä ja välitön yhteys ajoneuvon liikkeelle saattamiseen. Korvauskäytännössä onkin edellytetty, että ajoneuvolla on ollut tarkoitus lähteä liikkeelle välittömästi toimenpiteen jälkeen.
Kysymyksessä olevassa tapauksessa A oli ajanut säiliöautolla tehdasalueelle, tyhjentänyt säiliön ja ajanut tehtaan pesualueelle pesemään säiliötä. Vahinko oli tapahtunut säiliön pesemisen yhteydessä. Vaikka A:n kuljettama auto oli ollut pysähtyneenä vahinkohetkellä, autoa oli käytetty liikennevakuutuslain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla liikenteeseen vahinkohetkellä. Tämän jälkeen arvioitavaksi tuli se, oliko A:lle suoritettava korvausta liikennevakuutuksesta.
Vaikka vahinko olisi aiheutunut moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä, korvausta ei suoriteta liikennevakuutuslain 5 §:n mainitsemissa tilanteissa. Pykälässä säädetään siitä, milloin riskit ovat vahingon kohdistumisen perusteella tyypiltään sellaisia, että niitä ei ole tarkoitettu korvattavaksi liikennevakuutuslain perusteella. Mainitun pykälän 1 kohdan mukaan vahinkoa ei korvata moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, kun se on kohdistunut kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen kestäessä tämän moottoriajoneuvon ollessa liikkumattomana ajoneuvon omistajaan, kuljettajaan tai muuhun henkilöön, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä.
Liikennevakuutuslain muuttamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 121/1974 vp) on todettu, että milloin vahinko on ajoneuvon pysähtyneenä ollessa kohdistunut kuormauksen, kuorman purkamisen, kaivuutyön tai muun työsuorituksen kestäessä ajoneuvon omistajaan, kuljettajaan tai muuhun edellä tarkoitettua työtä suorittavaan henkilöön, ei vahingon korvaamista liikennevakuutuksesta ole pidettävä aiheellisena, koska tällöin kysymys on pääsääntöisesti työtapaturmasta. Edelleen hallituksen esityksessä (HE 340/1992 vp) on todettu, että vahingot eivät tällöin työsuorituksessa mukana olevien kohdalla aiheudu ajoneuvon tavanomaisesta liikenteeseen käyttämisestä, vaan työhön kuuluvasta ja työn luonteesta johtuvasta toimenpiteestä.
Puheena oleva vahinko tapahtui, kun A oli lastin purkamisen jälkeen ajanut ajoneuvonsa pesupaikalle ja ryhtynyt pesemään säiliöitä, jotta niitä voitaisiin käyttää seuraavassa kuljetustehtävässä.
Lautakunnan näkemyksen mukaan säiliöiden peseminen ei liittynyt välittömästi ajoneuvon liikkeelle saattamiseen siten, että vahinko olisiaiheutunut riittävän läheisesti moottoriajoneuvon liikkeestä, sijainnista tai muusta siihen liittyvästä ns. liikenteeseen käyttöön liittyvästä yleisvaarallisesta ominaisuudesta.Kysymys oli kuorman purkamiseen liittyneestä työtehtävästä ja tämän työtehtävän yhteydessä sattuneesta vahingosta. Näin ollen A:lle aiheutuneita vahinkoja ei tullut liikennevakuutuslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan säännös huomioon ottaen korvata A:n kuljettaman ajoneuvon liikennevakuutuksesta.
Lautakunta oli yksimielinen