Pysyvä haitta. Tilapäinen haitta. Pysyvä kosmeettinen haitta. LV 22/753

Lautakunnan arvioitavana oli tilapäisen haitan korvausluokka sekä kosmeettisen haitan korvausmäärä, kun toimenpidearvista ei ollut käytettävissä valokuvia. 

Lautakunnan korvausohjeiden mukaan tilapäisen haitan korvausmäärän arviointi perustuu kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon vamman laatu, vaikeusaste, hoidon laatu ja kes-to, sekä toipumisaika. Ratkaisusuosituksesta tarkemmin ilmenevin perustein lautakunta päätyi siihen, että aortan repeämä komplikaatioineen sijoittui tilapäisen haitan korvausoh-jeiden mukaisten luokkien 4 (vaikeat vammat) ja 5 (hyvin vaikeat vammat) rajalle. 

Melko usein kosmeettisen haitan korvausmäärä joudutaan arvioimaan ilman valokuvia. Lautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan riidaton osa kosmeettisen haitan korvauksesta tulee maksaa silloinkin, kun valokuvia ei ole käytettävissä. Tällöinkään kor-vausta ei tule määrittää jonkin lautakunnan korvausohjeiden mukaisen korvausluokan ala-rajalle, jos korvausmäärän voidaan riittävällä varmuudella arvioida   sijoittuvan sitä korkeammalle. 

TAPAHTUMATIEDOT

Vahinkoa kärsineen kuljettamaan autoon törmäsi moottoripyörä 17.9.2020.   Vahinkoa kärsinyt ei heti vahingon jälkeen havainnut oireita, mutta vahinkopäivää seuranneena yönä hänellä alkoi voimakas kipu rintakehän alueella, jonka syyksi todettiin nousevan aortan repeämä (A-tyypin dissekoituma). Sydänpussin vuoto tyhjennettiin neulapistolla ja päävaltimon korjaus tehtiin veri-suoniproteesilla päivystyksellisesti. Sydänleikkauksen jälkeen todettiin vasemman raajaparin heikkoutta, jonka syyksi osoittautui leikkaukseen liittyvä aivovaltimoiden embolian aiheuttama aivoinfarkti. Lisäksi todettiin eteisvärinää, joka vaatii pysyvää lääkitystä.

Vahinkoa kärsinyt pääsi kotiinsa sairaalasta 6.10.2020. Kotiutuessa ei nähty enää tarvetta toimintaterapialle tai neuropsykologiselle kuntoutukselle, mutta vahinkoa kärsinyt tukeutui rollaattoriin kävellessään pitempiä matkoja. Merkittäviä ajo- tai työkykyä heikentäviä kognitiivisia oireita ei todettu. Hänelle määrättiin kuitenkin aivoinfarktin vuoksi väliaikainen ajokielto. 

Kontrollikäynniltä joulukuussa 2020 tehdyn kirjauksen mukaan vahinkoa kärsi-nyt koki vointinsa hyväksi ja hän pystyi ongelmitta lenkkeilemään maastossa koiransa kanssa 4  - 5 km:n matkoja. Tutkimuksissa todettiin vuotoa aortta- ja mitraaliläpässä. Maaliskuisen kontrollikäynnin kirjauksen mukaan vahinkoa kärsineellä oli ollut hengenahdistumista rasituksessa. Hänelle on jäänyt lievät aortta- ja hiippaläpän vuodot. 

RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ

Vakuutusyhtiön ratkaisusuosituspyynnön mukaan tilapäisen haitan korvaus-luokka on luokka 4, vaikeat vammat, ja se esitti korvausmääräksi 5 800 eu-roa.

Pysyvän haitan luokaksi vakuutusyhtiö esitti haittaluokkaa 2. Koska vahinkoa kärsinyt oli vahinkohetkellä 67-vuotias, iän mukainen korvausmäärä on
3 985,60 euroa.  

Vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu valokuvia arvesta, ja käytössä olevien lääkärinlausuntojen perusteella se katsoi, ettei vahingosta ollut jäänyt korvattavaa pysyvää kosmeettista haittaa.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettavat säännökset

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.

Liikennevakuutuslain 34 §:n mukaan liikennevahingon korvaus määrätään so-veltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a-2d, 3, 4, 4a, 4b, 5, 7 ja 8 §:n sekä 7 luvun 3 §:n säännöksiä. 

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (509/2004) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. 

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetun lain 1 §:n (959/2019) mu-kaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisissä korvausasioissa. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta ottaa esitettyjen selvitysten ohella huomioon ratkaisusuositusta antaessaan lautakunnan liikenneva-hinkojen yhtenäistämistä varten antamat korvausohjeet.

Pysyvä haitta 

Lautakunta käyttää pysyvän haitan haittaluokan määrittämisperusteena arviointihetkellä voimassa olevaa haittaluokitusta, joten haittaluokka arvioidaan tässä tapauksessa valtioneuvoston asetuksen 768/2015 mukaisesti. Haittaluokituksessa vammat ryhmitellään niiden vaikeusasteen perusteella 20 haitta-luokkaan. Pysyvän vian ja haitan korvausmäärää laskettaessa vahinkoa kärsineen ikä vaikuttaa korvauksen määrään lautakunnan korvausohjeiden mukaisesti. 

Haittaluokitusasetuksen mukaan verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamaa toiminnanvajausta arvioitaessa on lähtökohtana yleisen suorituskyvyn aleneminen. Toiminnanvajausta aiheuttavia oireita ovat muun muassa kipu, hengenahdistus, rytmihäiriö ja katkokävely. Arvioinnin tulee pohjautua tutkimuksilla varmistettuun, pysyvään ja riittävästi hoidossa seurattuun sairauteen. Erilaisten suorituskykyä mittaavien tutkimusten, kuten optimaalisella lääkityksellä tehdyn kliinisen rasituskokeen tulokset ovat tarpeen toiminnanvajausta määritettäessä. Ne eivät ole kuitenkaan arvioinnin yksinomainen perusta, vaan haitta arvioidaan kokonaistilanteen perusteella. Lievää toiminnanvajausta vastaa-va haittaluokka on 0–5.

Vahinkoa kärsineelle oli jäänyt liikennevahinkovammoista aortta- ja hiippaläppien lievät vuodot. Lisäksi hänellä on eteisvärinä- ja verenpainelääkitys. Sen sijaan aivoinfarktin jälkitilasta ei ollut lautakunnan käytettävissä olleiden selvitysten perusteella jäänyt pysyvää haittaa.  

Lautakunta päätyy siihen, että vahingosta aiheutunut pysyvä toiminnallinen haitta vastaa haittaluokkaa 2. Vakuutusyhtiön tältä osin suorittama korvaus vastasi vakiintunutta korvauskäytäntöä.

Tilapäinen haitta 

Lautakunnan korvausohjeiden mukaan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan.

Lautakunnan korvausohjeiden mukaan tilapäisen haitan korvauksen määrän arviointi perustuu objektiiviseen kokonaisarviointiin, jossa otetaan yhtäältä huomioon   henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä toisaalta henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja toipumisen kestoaika. Vahinkoa kärsineen subjektiivisilla tuntemuksilla ei ole pääsääntöisesti merkitystä korvausta mää-rättäessä. Ohjeita sovellettaessa ei yhden yksittäisen kriteerin täyttyminen, kuten diagnoosi, ratkaise henkilövahingon sijoittumista tiettyyn luokkaan tai tiettyyn kohtaan luokan sisällä. Ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perus-teella.

Korvausohjeiden mukaan vaikeita vammoja ovat mm. hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuoni-vamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko, vaikea kaula-, rinta- tai lannerangan murtuma, jo-hon ei liity pysyvää, vaikeata hermorakenteiden vammaa, kylkiluiden monimurtuma, johon liittyy veri-ilmarinta tai keuhkon ruhjevamma, lisätautien komplisoima rintakehän ja vatsaontelon leikkaus, toistuva suolitukkeuma, virtsaputken kurouma, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa, pallean repeämä, keskivaikea aivovamma, vaikeat kasvoluiden monimurtumat, raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät, silmän tai sen näön menetys, useiden sormien menetys, laaja palovamma tai paleltuminen, josta on seurauksena varpaiden menetys.

Vaikeille vammoille ominaista on, että niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa tai henkitorven avanteen; niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet); raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus); jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus); ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta, ja niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Korvausohjeiden mukaan hyvin vaikeita vammoja (luokka 5)  ovat mm. raajan menetys, raajamurtumia komplisoivat hyvin laajat hermo- ja verisuonivammat, hartia- ja lannehermopunoksen laajat vammat puutosoireineen, rintakehän monivammat (esimerkiksi pallean ja keuhkon repeämä, sydänpussin veren-vuoto ja sydämen ruhjevamma), rintakehän avoin vamma, henkitorven avan-teen jälkeinen ahtauma, kaula-, rinta- ja lannerangan murtuma, johon liittyy osittainen selkäytimen tai sen jatkeen vaurio, vaikea aivovamma, aivojen, vartalon ja raajojen vaikeat monivammat ja vammojen yhdistelmät, vammat, joiden hoito monine leikkauksineen tuottaa paljon kipua, pysyvä suoli- tai virtsa-avanne, silmävamma, josta on seurauksena molempien silmien näkökyvyn pysyvä vaikea heikentyminen ja vaikea-asteinen palovamma.

Hyvin vaikeille vammoille ominaista on, että niiden hoitoon tarvitaan pitkäai-kaista hengitystä ja verenkiertoa ylläpitävää hoitoa, niiden hoito vaatii pitkäai-kaista hengityskonehoitoa ja henkitorven avannetta, vammoihin tai hoitotoimenpiteisiin liittyy vaikeita komplikaatioita, niiden hoito vaatii laajoja aivojen, rintakehän, vatsaontelon tai raajojen leikkauksia, niiden hoitoon tarvitaan sairaalahoitoa yli 8 viikkoa, ja niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on suuri.

Tilapäisen haitan korvauksella hyvitetään henkilövahingon hoito- ja toipumis-ajalta aiheutuvaa elämänlaadun heikentymistä. Korvattavaa haittaa ovat henkilövahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, joista tyypillisin on kipu ja särky. Korvattavaa haittaa ovat myös psyykkiset oireet, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, ja aisti- tai liikkumisrajoitteet sekä ulkonäölle aiheutunut haitta. Sen sijaan korvattavaa haittaa ei ole henkilövahingosta tai sen haitallisista seurauksista normaalisti syntyvä tunnereaktio, kuten suru, harmi tai mielipaha.

Vahingon vuoksi hengenvaaraan joutuminen ei lautakunnan näkemyksen mukaan itsessään ole peruste arvioida tilapäisen haitan korvausmäärää korvausohjeiden kriteereistä poikkeavasti. Sen sijaan siitä aiheutuva ahdistus voi olla korvattava tilapäisenä psyykkisenä haittana, jos sitä voidaan pitää lääketieteellisesti todennettuna psyykkisen tilan häiriönä. 
 
Vahingosta oli aiheutunut aortan A-tyypin dissekaatio (nousevan aortan sisä-kalvon repeämä), jonka hoitona on hengen pelastava päivystysleikkaus. Avoleikkauksessa on asetettu verisuoniproteesi. Vahinkoa kärsinyt on ollut sairaalahoidossa 19 vuorokautta. Dissekaation seurauksena aiheutuneesta aivoin-farktista on aluksi aiheutunut toiminnallista haittaa, mutta jo kotiutushetkellä vahinkoa kärsinyt on kyennyt itsenäisesti suoriutumaan päivittäisistä arjen toiminnoista. Hän on käytettävissä olevien potilasasiakirjojen mukaan nopeasti toipunut ilman komplikaatioita omatoimiseksi päivittäisissä toiminnoissaan, eikä asiakirjoista ilmene, että hänelle olisi aiheutunut vahingosta psyykkistä oireilua. 

Aortan nousevan osan repeämä vastaa vamman laatuna tilapäisen haitan korvausluokkaa 5, hyvin vaikeat vammat. Toisaalta hoidon laadun ja toipumi-sen keston perusteella arvioituna tilapäinen haitta vastaa luokkaa 4, vaikeat vammat. 
    
Vaikka kyseessä on ollut hengenvaarallinen päivystysluonteista avosydänleikkausta vaatinut vamma, on vahinkoa kärsinyt toipunut nopeasti ja hänelle on jäänyt vain lievä pysyvä haitta. Lautakunta arvioi kokonaisharkinnan perusteella vahinkoa kärsineen vammojen kuuluvan tilapäisen haitan korvausluokkien 4-5 rajalle, ja vakiintuneen korvauskäytännön mukaiseksi korvaukseksi 9 600 euroa vuoden 2022 korvausohjeiden tasossa.

Pysyvä kosmeettinen haitta

Pysyvän kosmeettisen haitan korvaus maksetaan liikennevahinkovamman ulkonäölle aiheuttamasta haitasta, kuten rumentavasta arvesta, epämuotoisuu-desta, rumentavasta typistymisestä tai ryhtivirheestä. Korvauksen maksami-sen edellytyksenä on, että ulkonäölle aiheutunut haitta on pysyvä.

Pysyvän kosmeettisen haitan korvauksen suuruus määräytyy liikennevahinkolautakunnan vammakohtaisen luokittelun 1-5 perusteella. Luokittelussa on otettu huomioon ulkonäölle aiheutuneen haitan laatu, laajuus, muoto, väri ja sijainti sekä sen näkyvyys. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa myös vammautuneen ikä vahinkohetkellä.

Vahinkoa kärsinyt ei ole toimittanut valokuvamateriaalia pysyvän kosmeettisen haitan arvioimiseksi. Asiakirjatietojen perusteella hänelle on jäänyt sydänleikkaushaavan arpi.

Lautakunta arvioi käytettävissään olleen selvityksen perusteella, mihin korvausohjeiden mukaiseen kosmeettisen haitan luokkaan arpi tai arvet yltävät. Täyden korvauksen periaatteen mukaisesti riidaton osa kosmeettisen haitan korvauksesta tulee suorittaa silloinkin, kun vahinkoa kärsinyt ei ole toimittanut arpivalokuvia. 

Lautakunta katsoo käytettävissä olevan selvityksen perusteella liikennevahinkovammoista aiheutuneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan luokkaan 1, lievä kosmeettinen haitta. Ilman valokuviakin voidaan päätellä kysymyksessä olleen toimenpiteen laatu huomioiden leikkaushaava-arpi sellaiseksi, että riidattomaksi korvauksen perusmääräksi voidaan määrittää 1 500 euroa. Ottaen huomioon vahinkoa kärsineen 67 vuoden ikä vahinkohetkellä, on korvauksen määrä 375 euroa. Mikäli vahinkoa kärsinyt toimittaa valokuvia arvistaan va-kuutusyhtiölle, voidaan kosmeettinen haitta arvioida uudelleen.

Lautakunta oli yksimielinen.