Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tekstikoko:
På svenska EN
  • Etusivu
  • Liikennevahingot

    Liikennevahingot

    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet

      Korvausohjeet

      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
      • Elatuksen menetys
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
      • Läheisen korvaukset
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet

      Soveltamisohjeet

      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset

      Julkaistut ratkaisusuositukset

      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot

    Potilasvahingot

    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko

      Mikä on potilasvahinko

      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
    • Korvausten pääperiaatteet

      Korvausten pääperiaatteet

      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi

    Asiointi

    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot

      Liikennevahingot

      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot

      Potilasvahingot

      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta

    Lautakunta

    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet

      Jäsenet ja varajäsenet

      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • Haku
  • Etusivu
  • Liikennevahingot
    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet
      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
        • 1.1.2006 alkaen sattuneet vahingot
        • Ennen 1.1.2006 sattuneet vahingot
        • Pysyvän haitan pahenemisen korvaaminen
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
        • Palkansaajan ansionmenetys
        • Yrittäjän ansionmenetys
          • Maatalousyrittäjä
        • Pysyvä työkyvyttömyys alle 18-vuotiaana
        • Ansio- tai elinkeinotulojen myöhentyminen
        • Vanhuuseläkeikä
        • Vuosiansiolaskelman osatekijät
      • Elatuksen menetys
        • Korvaukseen oikeutetut
        • Korvauksen määräytyminen
        • Kotityö
        • Korvausmäärän laskeminen
        • Avioero
        • Vanhuuseläkeikä
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
        • Hoitotuki
        • Vaatelisä
      • Läheisen korvaukset
        • Hoitoon osallistuminen
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkilövahinko
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkinen kärsimys
        • Hautauskulut
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
        • Käyttöhyödyn menettäminen
        • Seisonta-ajan normikorvaustaulukko
        • Sijaisauton kustannusten korvaaminen
        • Linja-autojen siirtokustannusten korvaaminen
        • Kuljettajan palkan korvaaminen
        • Juna ja raitiovaunukalusto
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet
      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset
      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot
    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko
      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
        • Hoitovahingot
        • Laiteviat
        • Implanttivahingot
        • Infektiovahingot
        • Tapaturmavahingot
        • Hoitohuoneiston tai laitteiston vahingot
        • Lääkkeen toimittamisvahingot
        • Kohtuuttomat vahingot
    • Korvausten pääperiaatteet
      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset
      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
        • Akillesjänne
        • Jalkaterä
        • Lonkka
        • Nilkka
        • Polvi
        • Selkä
        • Yläraajat
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi
    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot
      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot
      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta
    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet
      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • På svenska
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Etusivu /
  • Liikennevahingot /
  • Käyttöapuri /
  • Sähköpotkulauta - Oliko sähköpotkulauta liikennevakuutuslaissa tarkoitettu moottoriajoneuvo? LV 20/911
Palaa Käyttöapuriin

Sähköpotkulauta - Oliko sähköpotkulauta liikennevakuutuslaissa tarkoitettu moottoriajoneuvo? LV 20/911

Suositus

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Liikennevahinko-osasto
Täysistunto 23.4.2021
LV 20/911

LIIKENNEVAHINKO. MOOTTORIAJONEUVON LIIKENTEESEEN KÄYTTÄMINEN. OLIKO KYSEESSÄ LIIKENNEVAKUUTUSLAISSA TARKOITETTU MOOTTORIAJONEUVO? 

Ratkaistavana kysymyksenä oli se, oliko sähköpotkulauta eli tässä tapauksessa ns. kevyt sähköajoneuvo liikennevakuutuslain 1 §:ssä tarkoitettu moottoriajoneuvo. Liikennevakuutuslain 1 §:stä ei selkeästi käy ilmi, ovatko nämä liikenteessä jatkuvasti yleistyvät laitteet liikennevakuutuslain soveltamispiirissä olevia moottoriajoneuvoja. Lautakunta päätyi siihen, että kyseistä sähköpotkulautaa ei tullut rinnastaa liikennevakuutuslaissa tarkoitettuun moottoriajoneuvoon ratkaisusuosituksessaan tarkemmin esitetyillä perusteilla. Kyseinen laite ei siis ollut liikennevakuutuslaissa tarkoitettu moottoriajoneuvo, vaikka säännöksen sanamuodon perusteella muukin tulkinta olisi mahdollinen. 

Tapahtumatiedot

Vahinkoa kärsinyt kaatui kuljettaessaan Segway-merkkistä, Ninebot ES4-mallista sähköpotkulautaa liikenneväylällä. Vahinkoa kärsinyt menehtyi kaatumisen yhteydessä saamiinsa vammoihin. 

Vahingosta oli haettu korvausta työntekijän vapaaehtoisesta vapaa-ajan tapa-turmavakuutuksesta. Lausuntopyynnössään Tapaturma-asiain korvauslautakunnalle vakuutuslaitos oli esittänyt vahingon korvaamista tapaturmavakuutuksesta vapaa-ajan tapaturmana.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta oli todennut, ettei se anna lausuntoa asiassa ja kehotti vakuutuslaitosta pyytämään silloiselta liikennevahinkolautakunnalta lausunnon siitä, onko kyseessä liikennevakuutuslain tarkoittama liikennevahinko.    

Lausuntopyyntö

Vakuutuslaitos viittasi Liikennevakuutuskeskuksen ja Traficomin tulkintoihin ja esitti kantanaan, ettei kyse ollut liikennevakuutuslaissa tarkoitetusta liikennevahingosta huomioon ottaen potkulaudan rakenteellinen enimmäisnopeus.  

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettavat säännökset

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n mukaan tässä laissa säädetään moot-toriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta sekä näiden vahinkojen varalta otettavasta liikennevakuutuksesta.

Liikennevakuutuslain 2 §:n
 1) kohdan mukaan ajoneuvolla tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, joka on tarkoitettu kulkemaan mekaanisella voimalla maata, mutta ei raiteita pitkin, sekä kytkettyä tai irrallista perävaunua ja
 2) kohdan mukaan liikennevahingolla tarkoitetaan ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunutta henkilö- tai esinevahinkoa.  

Ratkaisusuositus


Kysymys oli siitä, onko sähköpotkulaudan käyttämisestä aiheutunut vahinko katsottava liikennevakuutuslain 2 §:n tarkoittamaksi liikennevahingoksi. Riidatonta on, että kyseinen ajoneuvo oli ollut tapahtumahetkellä lain tarkoittamalla tavalla liikenteessä, ja että se oli liikkunut moottorinsa mekaanisella voimalla maata pitkin.


Jotta kysymys voisi olla liikennevahingosta, tulisi vahinkoseurauksen aiheutua moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Liikennevakuutuslaissa ei erikseen määritellä liikenteeseen käyttämisen käsitettä. Käsitteen sisältö on jätetty korvaus- ja oikeuskäytännön varaan. Lain 2 §:ssä tai liikennevakuutuslain esitöissä ei ole säännöksen sanamuotoa tarkemmin otettu kantaa siihen, mitä moottoriajoneuvolla tarkoitetaan. 


Lähtökohtana liikennevakuutuslain soveltamisalaa arvioitaessa on pidettävä sitä, että liikennevakuutusjärjestelmä on luotu kattamaan niin sanotun liikenteellisen riskin aiheuttamia vahinkotilanteita. Liikenteeseen käyttämisen käsitettä määriteltäessä on siten arvioitava ajoneuvon käyttämisestä, sen ominaisuuksista ja käyttötavasta aiheutuvaa vahingon vaaraa liikenteessä. Vahingon on täytynyt aiheutua läheisesti ajoneuvon käyttämiseen liittyvästä yleisvaarallisesta ominaisuudesta, jotta kyse voisi olla liikenteeseen käyttämisestä liikennevakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla.


Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vahinkoa kärsinyt oli kuljettanut Segway- merkkistä Ninebot ES4 sähköpotkulautaa liikenneväylän reunaa ja kaatunut tuntemattomasta syystä pientareelle vammautuen vakavasti. Lautakunnalle on esitetty varsin niukat tiedot sähköpotkulaudan teknisistä ominaisuuksista. Laitetta myyvien yritysten internetsivuilla on osittain ristiriitaista tietoa mm. kyseisen mallin huippunopeudesta. Lausuntopyynnössä laitteen huippunopeu-deksi on mainittu 30 km/h. Lautakunnan sähköpotkulaudan maahantuoneen ja myyneen yrityksen edustajalta saaman tiedon mukaan kyseisen sähköpotkulaudan huippunopeus oli maksimikuormalla 25 km/h ja moottorin nimellisteho oli 300 W (maksimiteho 800 W). Kyseisen yrityksen edustajan mukaan tämän sisäkäyttöön ostetun sähköpotkulaudan ohjausyksikköön oli ohjelmoitu rajoite, joka on estänyt edellä mainittua korkeamman nopeuden käyttämisen. Näiden tietojen perusteella lautakunta katsoo, että kyseessä on ollut ns. kevyt sähköajoneuvo.


Vahingon tapahtumisaikaan kevyistä sähköisistä ajoneuvoista on säädetty    ajoneuvolaissa (1090/2002), rikoslaissa (39/1889) ja tieliikennelaissa (267/1981).


Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen ajoneuvolain säännöksen mukaan kevyellä sähköajoneuvolla tarkoitetaan sellaista sähkömoottorilla varustettua ajoneuvoa, jonka moottorin suurin nimellisteho on enintään 1 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi sähköiset potkulaudat, sähköiset tasapainolaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköllä toimivat skootterit. Määritelmä on sama vuonna 2021 voimaan tulleessa ajoneuvolaissa (82/2021). 


Ajoneuvolaissa kevyet sähköajoneuvot on suljettu moottorikäyttöisen ajoneuvon määritelmän ulkopuolelle niiden pienen moottoritehon ja matalan nopeuden johdosta. Teknisesti nämä ajoneuvot rinnastetaan ajoneuvolaissa polkupyörään. Liikennevakuutuskeskuksen ohjeistuksen mukaan yllä mainitut kevyet sähköiset liikkumisvälineet eivät ole liikennevakuuttamisvelvollisia.


Vastaavasti rikoslain 23 luvun 9 §:n mukaan joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.


Tieliikennelain (267/1981) mukaan kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla va-rustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita. Näin myös 1.6.2020 voimaantulleessa tieliikennelaissa (18/729).
Arvioitaessa kevyen sähköajoneuvon käyttäjälleen ja ulkopuolisille aiheuttamaa liikenteellistä vahingon vaaraa on huomiota kiinnitettävä mm. ajoneuvon teknisiin ominaisuuksiin, rakenteeseen, nopeuteen, käyttötapaan ja näitä ajo-neuvoja koskeviin liikennesääntöihin. Ottaen huomioon kevyen sähköajoneuvon tyypillinen käyttötapa ja sitä koskeva edellä kuvattu muu sääntely, lautakunta katsoi, ettei näiden ajoneuvojen pienitehoisen moottorin ja alhaisen nopeuden voida arvioida lisäävän merkittävästi vahinkoriskiä moottorittomaan ajoneuvoon verrattuna. Niiden käyttämisestä aiheutunutta vahinkoa ei ole näin ollen perusteltua katsoa liikennevakuutuslain tarkoittamaksi moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneeksi liikennevahingoksi. Aiheutunut vahinko ei siten ole liikennevakuutuslain nojalla korvattava liikennevahinko.

Lautakunta oli yksimielinen. 
  

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Liikennevahinko-osaston yhteystiedot
  • Potilasvahinko-osaston yhteystiedot

© 2021 - Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta

  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  •