Välilevypullistuma. Leikkaus. Oireiden vaikeutuminen. Uusintaleikkaukset. PV 21/2022
Välilevypullistuma. Leikkaus. Oireiden vaikeutuminen. Uusintaleikkaukset. PV 21/2022
Tapahtumatiedot
Potilaalla oli pitkään jatkuneita ja alaraajaan heijastelevia ristiselän kipuja, jotka eivät helpottaneet konservatiivisella (ei-leikkauksellisella) hoidolla. Magneettikuvantamisessa todettiin lannerangan ja ristiluun rajalla olevassa välilevyssä rappeumaa ja nikamien päätelevyissä reaktiivisia muutoksia. Välilevyssä todettiin tuore pullistuma (välilevytyrä), joka pullistui selkäydinkanavaan vasenpainotteisesti. Hankalan kipuoireen vuoksi päädyttiin leikkaushoitoon.
Potilaalle tehdyssä neurokirurgisessa leikkauksessa tarkastellun hermojuuren kohta paljastettiin ja hermojuuren alta poistettiin välilevymassaa hermojuuren vapauttamiseksi. Leikkauksen jälkeen säteilykipu helpottui, mutta alaraajassa oli voimapuutoksia sekä tuntohäiriöitä ja virtsaaminen oli vaikeutunutta. Magneettikuvauksessa todettiin kovan aivokalvon ulkopuolella verihyytymää ja turvotusta. Leikkausalueella todettiin edelleen välilevymassaa.
Päädyttiin uusintaleikkaukseen, jossa todettiin edelleen huomattava määrä välilevymassaa selkäydinkanavassa. Massa poistettiin useampana kappaleena. Uusintaleikkauksen jälkeen potilaan oireet olivat entistä hankalammat. Tehdyssä magneettikuvauksessa todettiin edelleen pullistumaan viittaavat löydökset.
Löydöksen perusteella suoritettiin kolmas leikkaus, jossa jälleen poistettiin välilevyn kappaleita hermojuuren alta. Tämän toimenpiteen jälkeen potilaan vasempaan alaraajaan alkoi tulla aktiivista liikettä.
Oireet helpottuivat seuraavien kuukausien aikana, kunnes ne alkoivat vähitellen hankaloitua uudelleen. Oireina olivat selkään liittyvät epävakausoireet ja istumisessa provosoituva selän väsyminen ja kipuilu. ENMG-eli hermoratatutkimuksessa todettiin lievä selkärangan alaosan hermojuuren vaurio vasemmalla. Potilaalle jäi jatkuvia kipuja ristiselän alueelle ja vasempaan alaraajaan, ja alaraajan lihasvoimat jäivät alentuneiksi.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Keskuksen arvion mukaan tehty neurokirurginen selkäleikkaus oli ollut lääketieteellisesti perusteltu säteilykipuoireita aiheuttaneen ja kuvaustutkimuksessa todetun hermojuurta painaneen välilevytyrän takia. Valittu hoitomenetelmä oli ollut hyväksyttävä ja leikkaus oli tehty asianmukaisella tavalla. Keskuksen arvion mukaan myös kaksi uusintaleikkausta olivat olleet lääketieteellisesti perusteltuja, koska tyrä oli uusiutunut nopeasti ja aiheutti jalan heikkousoireen. Uusintaleikkaukset oli tehty asianmukaisella tavalla.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUOSITUS
Sovellettava säännös
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Potilaalla oli esiintynyt usean kuukauden ajan ristiselän kipua, joka ei helpottanut konservatiivisella hoidolla, ja hänellä oli todettu kipuoireeseen sopiva välilevytyrä kuvantamistutkimuksessa. Lautakunta piti leikkaushoitoa perusteltuna.
Valittu leikkausmenetelmä (mikrokirurginen leikkaus) oli lautakunnan käsityksen mukaan hoitohetkellä tavanomainen ja leikkauskertomuksen perusteella leikkaus suoritettiin normaalia kirurgista toimintatapaa noudattaen asianmukaisesti.
Leikkaukseen jälkeen todettiin aiempaa hankalampi kipu ja virtsaamisvaikeutta. Lautakunta totesi, että oirekuvan vaikeutuminen leikkauksen jälkeen edellyttää viiveettä suoritettavaa magneettikuvausta ja kuvantamistutkimuksen tuloksista riippuen leikkausta. Tässä tapauksessa magneettikuvaus suoritettiin toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä ja uusintaleikkaus kolmannen päivän puolella. Lautakunta katsoi, että toiminta ei ollut näiltä osin asianmukaista.
Uusintaleikkauksen leikkauskertomuksen mukaan leikkauksessa poistettiin hermon alta runsaasti välilevymassaa. Tästä huolimatta leikkauksen jälkeisessä magneettikuvassa merkittävää muutosta leikkausta edeltävään kuvantamiseen ei voitu todeta. Lautakunta piti todennäköisenä, että osa hermojuuren alla olleesta välilevymassasta oli toimenpiteen yhteydessä jäänyt huomaamatta.
Uusintaleikkauksen jälkeen potilaan oireet olivat entistä hankalammat. Uusi magneettikuvaus tehtiin kuitenkin vasta kolmantena päivänä uusintaleikkauksen jälkeen. Viive oli potilaan oirekuvan vakavuuteen nähden huomattavan pitkä. Toiminta ei lautakunnan arvion mukaan ollut myöskään tältä osin asianmukaista. Magneettikuvauksen viivästymisen myötä myös toinen uusintaleikkaus viivästyi.
Kolmas leikkaus suoritettiin leikkauskertomuksen perusteella arvioituna teknisesti asianmukaisesti ja oireiden lievittyminen tämän toimenpiteen jälkeen osoitti hermon vapautuneen toimenpiteellä. Myöhemmin tehtyjen tutkimusten mukaan potilaalle jääneiden ja hankaloituneiden oireiden aiheuttajana pidettiin hermojuurta painavaa arpimuodostusta. Lautakunta piti epätodennäköisenä, että potilaalla ENMG-tutkimuksessa todettu hermojuurivaurio olisi asianmukaisesti toimienkaan ollut vältettävissä.
Kysymys oli todetuilta osin potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattavasta henkilövahingosta.