Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tekstikoko:
På svenska EN
  • Etusivu
  • Liikennevahingot

    Liikennevahingot

    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet

      Korvausohjeet

      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
      • Elatuksen menetys
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
      • Läheisen korvaukset
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet

      Soveltamisohjeet

      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset

      Julkaistut ratkaisusuositukset

      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot

    Potilasvahingot

    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko

      Mikä on potilasvahinko

      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
    • Korvausten pääperiaatteet

      Korvausten pääperiaatteet

      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi

    Asiointi

    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot

      Liikennevahingot

      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot

      Potilasvahingot

      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta

    Lautakunta

    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet

      Jäsenet ja varajäsenet

      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • Haku
  • Etusivu
  • Liikennevahingot
    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet
      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
        • 1.1.2006 alkaen sattuneet vahingot
        • Ennen 1.1.2006 sattuneet vahingot
        • Pysyvän haitan pahenemisen korvaaminen
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
        • Palkansaajan ansionmenetys
        • Yrittäjän ansionmenetys
          • Maatalousyrittäjä
        • Pysyvä työkyvyttömyys alle 18-vuotiaana
        • Ansio- tai elinkeinotulojen myöhentyminen
        • Vanhuuseläkeikä
        • Vuosiansiolaskelman osatekijät
      • Elatuksen menetys
        • Korvaukseen oikeutetut
        • Korvauksen määräytyminen
        • Kotityö
        • Korvausmäärän laskeminen
        • Avioero
        • Vanhuuseläkeikä
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
        • Hoitotuki
        • Vaatelisä
      • Läheisen korvaukset
        • Hoitoon osallistuminen
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkilövahinko
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkinen kärsimys
        • Hautauskulut
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
        • Käyttöhyödyn menettäminen
        • Seisonta-ajan normikorvaustaulukko
        • Sijaisauton kustannusten korvaaminen
        • Linja-autojen siirtokustannusten korvaaminen
        • Kuljettajan palkan korvaaminen
        • Juna ja raitiovaunukalusto
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet
      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset
      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot
    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko
      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
        • Hoitovahingot
        • Laiteviat
        • Implanttivahingot
        • Infektiovahingot
        • Tapaturmavahingot
        • Hoitohuoneiston tai laitteiston vahingot
        • Lääkkeen toimittamisvahingot
        • Kohtuuttomat vahingot
    • Korvausten pääperiaatteet
      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset
      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
        • Akillesjänne
        • Jalkaterä
        • Lonkka
        • Nilkka
        • Polvi
        • Selkä
        • Yläraajat
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi
    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot
      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot
      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta
    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet
      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • På svenska
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Etusivu /
  • Potilasvahingot /
  • Julkaistut PV ratkaisusuositukset /
  • Ortopedia ja traumatologia /
  • Lonkka /
  • Lonkan tekonivelleikkaus. Lonkan kivut. Uusintaleikkaus. PV 34/2022
Palaa soveltamisohjeisiin

Lonkan tekonivelleikkaus. Lonkan kivut. Uusintaleikkaus. PV 34/2022

Suositus 23.08.2022
Lonkan tekonivelleikkaus. Lonkan kivut. Uusintaleikkaus. PV 34/2022

Tapahtumatiedot

Potilaalle tehtiin oikean lonkan tekonivelleikkaus lonkan kipujen ja röntgenkuvassa todetun nivelrikon vuoksi. Leikkauksessa oikeaan lonkkaan asennettiin sementitön tekonivel.

Leikattu lonkka jäi kivuliaaksi. Potilaalle tehtiin tämän vuoksi oikean lonkan röntgenkuvaus, jossa todettiin murtuma lonkkamaljakon yläpuolella suoliluussa. Jatkossa tehdyissä kontrolliröntgenkuvauksissa murtuman todettiin luutuneen. Potilaan oikea lonkka oli kuitenkin edelleen jatkuvasti kivulias ja omatoiminen liikkuminen oli hankalaa. Tekonivelen lantion puoleisen komponentin irtoamista pidettiin mahdollisena ja tilanteessa päädyttiin uusintaleikkaukseen.  

Uusintaleikkauksessa oikea lonkkanivel paljastettiin aikaisemmasta avauksesta. Leikkauksessa todettiin poikkeuksellisen runsas arpikudos, jota jouduttiin poistamaan laajalti. Tekonivelen todettiin olevan hyvässä asennossa ja kiinni alustassaan. Toimenpiteenä tehtiin tekonivelen reisiluun puoleisen osan nupin vaihto täysin samanlaiseen osaan kuin edellisessä leikkauksessa oli asennettu.

Leikkauksen jälkeisellä kontrollikäynnillä todettiin oikean lonkan kipujen loppuneen uusintaleikkauksen jälkeen ja potilaan pystyvän kävelemään sisätiloissa ilman apuvälineitä.

Potilas ei kuitenkaan jatkossa kuntoutunut odotetusti ja kävely hankaloitui vähitellen uudelleen.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että potilaalle suoritettu lonkan tekonivelleikkaus oli ollut lääketieteellisesti perusteltu lonkan nivelrikon takia ja toimenpide oli toteutettu asianmukaisesti. Keskus totesi, että leikkauksen yhteydessä oli aiheutunut lantiopohjan murtuma, joka on lonkan tekonivelen asennukseen liittyvä aina mahdollinen komplikaatio. Keskus katsoi, että murtuma ei tässä tapauksessa ollut aiheutunut siitä, että tekonivelleikkaus olisi toteutettu virheellisesti tai puutteellisesti.

Keskus arvioi, että lantionpohjan murtuma oli ollut todettavissa jo välittömästi tekonivelleikkauksen jälkeen otetussa röntgenkuvassa, mutta tässä tapauksessa murtuma oli todettu myöhemmin tehdyssä kuvantamistutkimuksessa. Keskus arvioi, että viiveestä ei ollut kuitenkaan aiheutunut henkilövahinkoa, sillä viive ei ollut vaikuttanut hoidon sisältöön eikä murtuman paranemiseen tai ennusteeseen.

Keskus totesi edelleen, että lonkkaan oli tehty perustellusti ja asianmukaisesti uusintaleikkaus ja siinä oli todettu runsasta arpikudosta, jonka oli epäilty aiheuttaneen kivuliaisuuden. Keskus katsoi, että kipuilu ei olisi ollut vältettävissä toisin toimien. Kysymyksessä ei katsottu olevan potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.                     

LAUTAKUNNAN RATKAISU

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Potilaalle tehty oikean lonkan tekonivelleikkaus oli perusteltu toimenpide oikean lonkan kipujen ja niiden aiheuttajaksi sopineen, röntgenkuvassa todetun nivelrikon vuoksi. Leikkaus tehtiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Leikkauksen jälkeen otetuissa röntgenkuvissa oli todettavissa tekonivelen hyvä asento. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella arvioituna leikkaus suoritettiin teknisesti asianmukaisesti.

Reisiluun tai lantion luun murtuma on aina mahdollinen komplikaatio sementitöntä lonkan tekoniveltä asennettaessa. Jotta tekonivelen komponentit saataisiin riittävän tiukasti asettumaan alustaansa, joudutaan aina käyttämään jonkin verran voimaa komponenttia paikalleen lyötäessä. Tällöin luun rakenne voi antaa periksi. Reisiluun puolelle tullut murtumaviiva on useimmiten leikkaustilanteessa nähtävissä, mutta lantion puolelle murtuma tulee asennetun tekonivelen komponentin taakse, joka on leikkauksen aikana pehmytkudosten peittämä. Siten lantion murtuma tulee yleensä näkyviin vasta leikkauksen jälkeisessä röntgenkuvassa.

Tässä tapauksessa otettiin asianmukaisesti leikkauksen jälkeinen röntgenkuva, josta laaditussa lausunnossa todetaan, että asennettu tekonivel on hyvin paikoillaan ja että lonkkamaljakon (acetabulum) yläpuolella on kuorimainen murtuma. Tällä perusteella lisätoimenpiteet eivät olisi olleet aiheellista, mutta löydöksen perusteella olisi ollut aiheellista jatkaa liikkumisharjoituksia varaamatta tai korkeintaan hipaisuvarauksella leikattuun alaraajaan. Todennäköisesti röntgenlausunto jätettiin huomioimatta ja potilaalle annettiin lupa täyteen kuormitukseen. Lautakunta katsoi kuntoutuksen jatkamisesta täydellä kuormituksella aiheutuneen potilaalle ylimääräistä kipua ja särkyä.

Jatkossa tehdyissä kontrolliröntgenkuvauksissa oli todettavissa murtuman luutuneen entiseen hyvään asentoonsa ja tekonivelen lantion puoleisen komponentin säilyneen niin ikään hyvässä alkuperäisessä asennossa. Siten leikkauksen aikana tullut lonkkamaljakon murtuma ei ollut aiheuttanut tekoniveleen liittyvää pysyvää haittaa.

Laajojenkin arpimassojen muodostuminen lonkkanivelen alueelle on aina mahdollista leikkaushoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Lautakunta arvioi, että tässä tapauksessa hyväksyttävästi suoritetussa uusintaleikkauksessa todettu tekonivelen jäykkyyteen syynä ollut poikkeuksellisen tiivis arpeutuminen ei todennäköisesti olisi ollut vältettävissä leikkaushoidossa toisin toimimalla.

Lonkan jääminen kivuliaaksi tekonivelleikkauksen jälkeen on aina mahdollista. Lautakunta arvioi, etteivät potilaalle jääneet liikkumisen hankaluudet todennäköisesti olleet syy-yhteydessä lonkan tekonivelleikkauksessa tulleeseen murtumaan tai sen viivästyneeseen toteamiseen, vaan liittyivät pääasiassa potilaan perussairauksiin.  

Lautakunta katsoi, että potilaalle tehdyssä oikean lonkan tekonivelleikkauksessa oli saavutettu kokeneelta ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen. Potilaalle leikkauksen aikana lonkkamaljakon kattoon tullut murtuma olisi kuitenkin tullut huomioida ja jatkaa liikkumisharjoituksia varaamatta tai korkeintaan hipaisuvarauksella leikattuun alaraajaan. Kysymyksessä oli tältä osin potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Liikennevahinko-osaston yhteystiedot
  • Potilasvahinko-osaston yhteystiedot

© 2021 - Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta

  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  •