Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tekstikoko:
På svenska EN
  • Etusivu
  • Liikennevahingot

    Liikennevahingot

    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet

      Korvausohjeet

      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
      • Elatuksen menetys
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
      • Läheisen korvaukset
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet

      Soveltamisohjeet

      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset

      Julkaistut ratkaisusuositukset

      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot

    Potilasvahingot

    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko

      Mikä on potilasvahinko

      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
    • Korvausten pääperiaatteet

      Korvausten pääperiaatteet

      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi

    Asiointi

    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot

      Liikennevahingot

      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot

      Potilasvahingot

      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta

    Lautakunta

    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet

      Jäsenet ja varajäsenet

      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • Haku
  • Etusivu
  • Liikennevahingot
    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet
      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
        • 1.1.2006 alkaen sattuneet vahingot
        • Ennen 1.1.2006 sattuneet vahingot
        • Pysyvän haitan pahenemisen korvaaminen
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
        • Palkansaajan ansionmenetys
        • Yrittäjän ansionmenetys
          • Maatalousyrittäjä
        • Pysyvä työkyvyttömyys alle 18-vuotiaana
        • Ansio- tai elinkeinotulojen myöhentyminen
        • Vanhuuseläkeikä
        • Vuosiansiolaskelman osatekijät
      • Elatuksen menetys
        • Korvaukseen oikeutetut
        • Korvauksen määräytyminen
        • Kotityö
        • Korvausmäärän laskeminen
        • Avioero
        • Vanhuuseläkeikä
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
        • Hoitotuki
        • Vaatelisä
      • Läheisen korvaukset
        • Hoitoon osallistuminen
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkilövahinko
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkinen kärsimys
        • Hautauskulut
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
        • Käyttöhyödyn menettäminen
        • Seisonta-ajan normikorvaustaulukko
        • Sijaisauton kustannusten korvaaminen
        • Linja-autojen siirtokustannusten korvaaminen
        • Kuljettajan palkan korvaaminen
        • Juna ja raitiovaunukalusto
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet
      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset
      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot
    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko
      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
        • Hoitovahingot
        • Laiteviat
        • Implanttivahingot
        • Infektiovahingot
        • Tapaturmavahingot
        • Hoitohuoneiston tai laitteiston vahingot
        • Lääkkeen toimittamisvahingot
        • Kohtuuttomat vahingot
    • Korvausten pääperiaatteet
      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset
      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
        • Akillesjänne
        • Jalkaterä
        • Lonkka
        • Nilkka
        • Polvi
        • Selkä
        • Yläraajat
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi
    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot
      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot
      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta
    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet
      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • På svenska
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Etusivu /
  • Potilasvahingot /
  • Julkaistut PV ratkaisusuositukset /
  • Ortopedia ja traumatologia /
  • Polvi /
  • Spinaalipuudutus. Nikamavälin vaihto. Hermojuurivaurio. PV 26/2023
Palaa soveltamisohjeisiin

Spinaalipuudutus. Nikamavälin vaihto. Hermojuurivaurio. PV 26/2023

Suositus 19.10.2023

Spinaalipuudutus. Nikamavälin vaihto.  Hermojuurivaurio. PV 26/2023

Tapahtumatiedot

Potilaalle tehtiin vuonna 2020 yliopistollisessa sairaalassa polven tekonivelleikkaus spinaalipuudutuksessa. Puudutus yritettiin ensin laittaa kolmannen ja neljännen lannenikaman (L3-L4) välistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kun pisto L3-L4-välistä ei onnistunut, siirryttiin nikamaväliä ylemmäksi eli toisen ja kolmannen lannenikaman (L2-L3) väliin. Pisto L2-L3-väliin aiheutti sähköiskumaisen tunteen (parestesia) alaraajaan. Neulaa vedettiin ulospäin, jolloin kipu helpotti. Puudutusainetta ruiskutettiin spinaalineulan kautta pieni annos. Potilas ei tuntenut ruiskutuksen seurauksena kipua. Potilas ilmoitti lämmön tunnetta alaraajoissa merkkinä puutumisesta, ja loput puudutusaineesta ruiskutettiin.

Leikkauksen jälkeen heräämössä potilas alkoi tuntea kipua kantapäässä. Kantapäässä todettiin poikkeava kiputuntemus ja kehräsluun seudussa puutumista. Lisäksi todettiin I-varpaan ja jalkaterän alentunut ylöskoukistus. Potilaalla tehtiin lannerangan magneettikuvaus, jossa nähtiin nikamavälien madaltumista ja L3-L4-välissä välilevyrappeutumaa. Alaraajojen ENMG-tutkimuksessa (hermo- ja lihassähkötutkimus) todettiin tuoreeseen hermojuurivaurioon sopivia löydöksiä viidennen lannenikaman ja ensimmäisen ristiluunikaman tasoilla (L5-S1).

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi, että kyseessä ei ollut potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön keskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Arviointi

Potilaalle tehtiin tekonivelleikkaus nivelrikon vuoksi. Lautakunta piti spinaalipuudutuksen valintaa potilaan tapauksessa perusteltuna.

Spinaalipuudutus laitettiin potilaan ollessa kylkiasennossa. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan spinaalipuudutuksessa käytettiin suositusten mukaista neulaa. Anestesiakaavakkeen merkintöjen mukaan pistoyrityksiä tehtiin kolme. Puudutus yritettiin ensin laittaa kolmannen ja neljännen lannenikaman välistä (L3-L4-välistä) siinä kuitenkaan onnistumatta. Anestesialääkärin mukaan neulalla ei nikamien väliin päässyt. Kun pisto L3-L4-välistä ei onnistunut, siirryttiin nikamaväliä ylemmäksi eli toisen ja kolmannen lannenikaman (L2-L3) väliin. Potilaan tapauksessa anestesiakaavakkeella tai hoitokertomuksissa ei ole kuvattu, millä menetelmällä nikamaväli määritettiin.

Lautakunta totesi saamansa asiantuntijalausunnon perusteella, että spinaalipuudutusta laitettaessa pistoa L3-L4-tasoa korkeammalle tulisi pyrkiä välttämään, koska pistoon kyseisestä nikamavälistä liittyy kohonnut riski osua neulalla selkäytimeen.

Anestesialääkäri erehtyy herkästi nikamavälistä käyttäessään määrittämiseen perinteistä suoliluun harjat yhdistävää linjaa, jota kutsutaan Tuffierin linjaksi. Lautakunnan asiantuntija viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan alle puolet anestesialääkäreistä määritti nikamavälin oikein käyttäessään Tuffierin linjaa. Yleensä anestesialääkäri arvioi olevansa alemmassa nikamavälissä kuin missä hän todellisuudessa on.

Käytettävissä olleen selvityksen perusteella potilaan tapauksessa pyrittiin välttämään pistoa L3-L4-tasoa korkeammalle. Ensimmäinen pisto tehtiin L3-L4-välistä. Pistoja tehtiin yhteensä kolme. Anestesiakaavakkeesta ei käy ilmi, kuinka monta pistoyritystä tehtiin L3-L4-välistä. Kyseisestä välistä pisto ei kuitenkaan onnistunut, ja vasta sen jälkeen siirryttiin korkeampaan nikamaväliin. Lannerangan magneettikuvauksen lausunto tuki näkemystä, että pisto L3-L4-välistä oli vaikea saada onnistumaan. Lautakunta piti nikamavälin vaihtoa L2-L3-väliin potilaan tapauksessa perusteltuna.

Pisto spinaalineulalla toisen ja kolmannen lannenikaman (L2-L3-väli) välistä aiheutti anestesiakaavakkeen merkintöjen mukaan parestesian oikeaan jalkaan, jolloin neulaa vedettiin ulospäin ja kipu helpotti. Potilas ei ilmoittanut tuntevansa puudutusaineen ruiskutuksen aikana kipua. Potilaan tuntema kiputila puudutusaineen ruiskutuksen aikana voi olla seurausta siitä, että puudutusneula on hermon sisällä. Silloin ruiskutus yleensä aiheuttaa kiputuntemuksen. Tällöin ruiskutus tulee välittömästi lopettaa.

Spinaalipuudutuksen asettamisen yhteydessä on aina mahdollista, että potilas tuntee kiputuntemuksia joko pelkästään pistoalueella selässä tai/ja säteillen alaraajoihin. Luisessa selkärangassa on hyvä hermotus, joten neulan osuminen luiseen rakenteeseen voi aiheuttaa kiputuntemuksen selässä. Pisto on "sokea", toisin sanoen anestesialääkäri ei voi aina tietää mihin neulan kärki suuntautuu. Siitä, pitäisikö sen jälkeen, kun potilas ilmoittaa harhatuntemuksen spinaalipuudutusta laitettaessa, siirtyä toiseen nikamaväliin, ei ole lautakunnan asiantuntijan mukaan yksiselitteistä suositusta. Lautakunnan arvion mukaan kahden piston jälkeen anestesiamuodon vaihtamiseen ei ollut aihetta.

Lautakunta piti todennäköisenä, että potilaalla ENMG-tutkimuksessa todettu hermojuurivaurio on seurausta spinaalipuudutuksen yhteydessä tehdystä neulanpistosta. Lautakunta piti todennäköisenä, että spinaalineulan kärki osui selkäytimen hännän alueella aivo-selkäydinnesteessä vapaasti olevaan hermoon. Lautakunnan arvion mukaan kysymyksessä oli tässä tapauksessa komplikaatio, joka ei ollut vältettävissä hoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta.

Lautakunta katsoi, ettei kyseessä ole potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Liikennevahinko-osaston yhteystiedot
  • Potilasvahinko-osaston yhteystiedot

© 2021 - Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta

  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  •