Sydänkirurgia. Aortan sisäkalvon repeämä. Hermovaurio. PV 69/2022

Sydänkirurgia. Aortan sisäkalvon repeämä. Hermovaurio. PV 69/2022

Tapahtumat

Potilaalla oli todettu lievä nousevan aortan laajentuma. 

Potilas tuli rintakivun vuoksi ambulanssilla sairaalaan. Hänellä oli yhtäkkiä alkanut puristava rintakipu keskellä rintakehää. Keuhkojen röntgenkuvassa todettiin leventynyt aortan osa. Kardiologin päivystyksellisesti tekemässä sydämen ultraäänitutkimuksessa vahvistui, että kyseessä oli nousevan aortan sisäkalvon repeämä (dissekaatio). Sydänpussissa (perikardium) oli nestettä. Merkittäviä läppävikoja ei todettu. Potilas siirtyi ambulanssilla yliopistosairaalaan. 

Yliopistosairaalassa tehdyssä aortan tietokonekerroskuvauksessa (TT) todettiin aortan sisäkalvon repeämä.

Potilaalle tehtiin kiireellinen hätäleikkaus, jossa nouseva aortta korvattiin proteesilla. Leikkauksen jälkeen tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin hyvä leikkauksen jälkeinen tilanne. Fysioterapiassa todettiin, että oikean käden puristusvoima oli heikompi kuin vasemman käden. Tavarat tippuivat kädestä. ENMG-tutkimuksessa todettiin oikeassa yläraajassa akuuttiin kohtalaiseen hartiapunoksen alaosan (plexus brachialis) vaurioon sopivat löydökset. Yleisesti ottaen sensoriset vasteet olivat varsin pienikokoisia ja johtonopeudet hitaita sopien taustalla olevaan monihermosairauteen (polyneuropatia), mutta akuutin hartiapunosvaurion löydökset olivat kuitenkin selvät.

Potilaalle on jäänyt yläraajan toimintakyvyn alenema.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että aortan korjausleikkaus oli lääketieteellisesti perusteltu nousevan aortan sisäkalvon repeämän vuoksi. Valittu hoitomenetelmä oli hyväksyttävä ja toimenpiteen toteutuksessa saavutettiin vaadittava ammatillisen osaamisen taso. Leikkauksen jälkeen tehdyssä ENMG-tutkimuksessa todettiin hartiapunoksen venytysvammaan sopivat löydökset. Hartiapunoksen venytysvamma oli seuraus, jota ei voitu välttää hoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Kyseessä ei ollut korvattava potilasvahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Lautakunta totesi, että potilaalle tehty nousevan aortan leikkaus oli yleisen hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide.

Leikkauksessa todettiin sydämen olevan puristuksissa sydänpussiin vuotaneen veren seurauksena (tamponaatio). Nouseva aortta korvattiin putkiproteesilla. Leikkaus suoritettiin teknisesti asianmukaisesti. Leikkauskertomuksesta ei ilmennyt, että leikkauksen aikana olisi ollut komplikaatioita. Viikon kuluttua leikkauksesta tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa todettiin, että sydänpussi oli kuiva, aorttaläppä pitävä ja sydämen pumppauskyky hyvä. 

Lautakunta totesi, että potilaalla todettu oikean yläraajan hartiapunosvaurio oli todennäköisesti seurausta nousevan aortan sisäkalvon repeämän korjausleikkauksesta. Nousevan aortan leikkauksessa tehdään rintalastan halkaisu (sternotomia) ja rintalastan puoliskojen levittäminen, jotta leikkaus voidaan suorittaa. Tällaisessa tilanteessa hartiapunos saattaa venyttyä. Hartiapunoksen venytysvaurion aiheutuminen ei ole vältettävissä kokeneenkaan sydän- ja rintaelinkirurgiaan erikoistuneen lääkärin ammatillisella osaamisella. Hartiapunoksen venytysvaurio ei ole todennäköisesti myöskään tässä tapauksessa ollut vältettävissä toisin toimien.   

Lautakunta totesi myös, että tehty nousevan aortan leikkaus oli hengenpelastava hätäleikkaus. Merkittävä osa nousevan aortan sisäkalvon repeämäpotilaista menehtyy ennen leikkaukseen pääsemistä. Myös leikkauskuolleisuus on merkittävä. Tilanteen vakavuus ja kiireellisyys ovat todennäköisesti hankaloittaneet leikkauksen suorittamista ja kohottaneet leikkaukseen liittyviä riskejä, mutta tästä huolimatta leikkauksella on sydämen osalta saavutettu hyvä hoitotulos.

Potilaalle ei ollut aiheutunut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattavaa henkilövahinkoa.