Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tekstikoko:
På svenska EN
  • Etusivu
  • Liikennevahingot

    Liikennevahingot

    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet

      Korvausohjeet

      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
      • Elatuksen menetys
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
      • Läheisen korvaukset
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet

      Soveltamisohjeet

      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset

      Julkaistut ratkaisusuositukset

      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot

    Potilasvahingot

    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko

      Mikä on potilasvahinko

      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
    • Korvausten pääperiaatteet

      Korvausten pääperiaatteet

      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
  • Asiointi

    Asiointi

    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot

      Liikennevahingot

      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot

      Potilasvahingot

      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta

    Lautakunta

    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet

      Jäsenet ja varajäsenet

      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
    • Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta hakee asiantuntijakseen ortopediä
  • Haku
  • Etusivu
  • Liikennevahingot
    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet
      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
        • 1.1.2006 alkaen sattuneet vahingot
        • Ennen 1.1.2006 sattuneet vahingot
        • Pysyvän haitan pahenemisen korvaaminen
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
        • Palkansaajan ansionmenetys
        • Yrittäjän ansionmenetys
          • Maatalousyrittäjä
        • Pysyvä työkyvyttömyys alle 18-vuotiaana
        • Ansio- tai elinkeinotulojen myöhentyminen
        • Vanhuuseläkeikä
        • Vuosiansiolaskelman osatekijät
      • Elatuksen menetys
        • Korvaukseen oikeutetut
        • Korvauksen määräytyminen
        • Kotityö
        • Korvausmäärän laskeminen
        • Avioero
        • Vanhuuseläkeikä
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
        • Hoitotuki
        • Vaatelisä
      • Läheisen korvaukset
        • Hoitoon osallistuminen
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkilövahinko
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkinen kärsimys
        • Hautauskulut
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
        • Käyttöhyödyn menettäminen
        • Seisonta-ajan normikorvaustaulukko
        • Sijaisauton kustannusten korvaaminen
        • Linja-autojen siirtokustannusten korvaaminen
        • Kuljettajan palkan korvaaminen
        • Juna ja raitiovaunukalusto
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset
      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot
    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko
      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
        • Hoitovahingot
        • Laiteviat
        • Implanttivahingot
        • Infektiovahingot
        • Tapaturmavahingot
        • Hoitohuoneiston tai laitteiston vahingot
        • Lääkkeen toimittamisvahingot
        • Kohtuuttomat vahingot
    • Korvausten pääperiaatteet
      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset
      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
        • Akillesjänne
        • Jalkaterä
        • Lonkka
        • Nilkka
        • Polvi
        • Selkä
        • Yläraajat
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
  • Asiointi
    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot
      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot
      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta
    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet
      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
    • Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta hakee asiantuntijakseen ortopediä
  • På svenska
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Etusivu /
  • Potilasvahingot /
  • Julkaistut PV ratkaisusuositukset /
  • Verisuonikirurgia /
  • Vatsa-aortan aneurysman hoito. Alaraajahalvaus. PV 73/2022
Palaa soveltamisohjeisiin

Vatsa-aortan aneurysman hoito. Alaraajahalvaus. PV 73/2022

Suositus 24.08.2022
Vatsa-aortan aneurysman hoito. Alaraajahalvaus.  PV 73/2022

Tapahtumatiedot

Potilaalla oli todettu vatsa-aortan pullistuma (aneurysma). Ultraäänitutkimuksessa vatsa-aortta oli koko matkallaan laajentunut ja seinämältään tavanomaisesta kovettuneempi.

Vajaan kuuden vuoden kuluttua vatsa-aortan pullistuman toteamisesta tehdyssä kontrollikuvauksessa nähtiin, että pullistuman läpimitta oli 55 millimetriä. Tilanteessa päädyttiin leikkaushoitoon, jossa vatsa-aortan pullistuma korjattiin Y-proteesia käyttäen.

Seuraavana päivänä potilaan jalat alkoivat puutua, ja kahden päivän kuluttua leikkauksesta alaraajat olivat täysin toimimattomat. Tehdyssä selkärangan magneettikuvauksessa todettiin selkäytimen alaosan verenkierron puutteeseen sopiva löydös, jonka arvioitiin sopivan selkäytimen verenkierron häiriintymiseen leikkauksen yhteydessä. Myöhemmin todettiin, että kyseessä oli täydellinen selkäydinvaurio. Potilaalle jäi alaraajahalvaus sekä virtsarakon- ja peräsuolen toimintahäiriö.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Keskuksen arvion mukaan vatsa-aortan pullistuman leikkaus oli perusteltu ja valittu hoitomenetelmä hyväksyttävä. Toimenpiteen toteutuksessa oli saavutettu vaadittava ammatillisen osaamisen taso. Alarajaahalvaus oli todennäköisesti johtunut selkäytimen verenpuutteesta (iskemiasta) toimenpiteen aikana, mutta komplikaatio ei ollut vältettävissä toimenpiteen asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettavat säännökset

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Lautakunta totesi, että tehty vatsa-aortan pullistuman leikkaus oli yleisen hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide. Useiden tutkimusten perusteella vatsa-aortan pullistuman korjaus on aiheellinen, kun sen läpimitta saavuttaa 55 millimetriä. Tämän maksimaalisen läpimitan ylittyessä pullistuman vuotuinen repeämisriski ja siihen liittyvä kuoleman vaara on korkeampi kuin elektiiviseen leikkaukseen liittyvä kuolleisuus.  

Lautakunnan arvion mukaan leikkaus suoritettiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Lyhyestä munuaisvaltimoiden alapuolisesta kaulaosuudesta johtuen vatsa-aortan aneurysma ei soveltunut hoidettavaksi tavanomaisella suonensisäisellä stenttiproteesilla. Myös potilaalla todetun verisuonten kalkkisuuden arvioitiin hankaloittavan hoitoa suonensisäisellä proteesilla.

Tehdyssä vatsa-aortan pullistuman leikkauksessa käytettiin munuaisvaltimoiden alapuolista Y-proteesia, jonka yläsauma ommeltiin munuaisvaltimoiden alapuoliseen aorttaan. Alasaumat tehtiin reisivaltimoihin. Lautakunta arvioi, että leikkaus suoritettiin teknisesti asianmukaisesti eikä asiakirjojen perusteella ollut havaittavissa puutteita leikkauksen suorittamisessa.

Vatsa-aortan pullistuman leikkauksissa ei ole rutiinisti käytössä selkäydintä suojaavia toimenpiteitä, koska selkäytimen verenpuute (iskemia) on hyvin harvinaista näissä leikkauksissa. Kirjallisuuden mukaan selkäytimen verenpuutteen ja alaraajahalvauksen esiintyvyys on noin 0,2 prosenttia ja sitä esiintyy sekä avoleikkauksen että suonensisäisen hoidon jälkeen.

Selkäytimen verenpuutteen perussyy on verenkierron muuttuminen selkäytimen alaosassa. Vatsa-aortan pullistuman leikkauksessa joudutaan sulkemaan selkäytimeen meneviä valtimoita, koska ne saavat alkunsa pullistumasta ja ilman näiden valtimoiden sulkemista takaisinvirtauksen aiheuttama vuoto johtaisi potilaan kuolemaan. Valtimoiden sulkeminen tehdään rutiinisti jokaisen leikkauksen yhteydessä, eikä tästä tavanomaisesti aiheudu selkäytimen verenpuutetta, koska alueelle menee lukuisia muita valtimoreittejä. Sen sijaan hoidettaessa munuaisvaltimoiden yläpuolelle, myös rinta-aortan puolelle ulottuvia pullistumia, alaraajahalvauksen riski on kohtalainen. Näissä tapauksissa selkäydintä suojaavat toimenpiteet ovat rutiinisti käytössä.

Lautakunnan arvion mukaan leikkauksen yhteydessä aiheutunut selkäytimen verenpuute ja siitä johtuva alaraajahalvaus eivät todennäköisesti olleet vältettävissä leikkauksen asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta.

Kohtuuttomuuden arviointi

Potilaalle aiheutui vatsa-aortan pullistuman korjausleikkauksen yhteydessä selkäytimen alaosan verenpuute ja siitä johtuen molempien alaraajojen täydellinen halvaus (paraplegia). Lisäksi aiheutui virtsarakon ja peräsuolen hallinnan puutos.

Hoidettava sairaus oli maksimiläpimitaltaan 55 mm kokoinen vatsa-aortan pullistuma, jonka repeämisriski vuositasolla on ollut 10 %. Revenneeseen vatsa-aortan pullistumaan liittyvä kokonaiskuolleisuusriski on 80 % ja kuoleman riski vuositasolla siten 8 %. Kyseessä on ollut hoitamattomana ajan kuluessa suurella todennäköisyydellä kuolemaan johtava sairaus.

Vatsa-aortan pullistuman korjausleikkaukseen liittyvä selkäytimen hapenpuutteen ja täydellisen alaraajahalvauksen riski on lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan 0,2 %.

Kun otettiin huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden laatu ja vaikeusaste, muu terveydentila sekä vahingon harvinaisuus ja vahingonvaara tässä tapauksessa, kyseessä ei ollut potilasvahinkolaissa tarkoitettu hoidon kohtuuton seuraus.

Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Liikennevahinko-osaston yhteystiedot
  • Potilasvahinko-osaston yhteystiedot

© 2021 - Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta

  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  •