Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tekstikoko:
På svenska EN
  • Etusivu
  • Liikennevahingot

    Liikennevahingot

    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet

      Korvausohjeet

      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
      • Elatuksen menetys
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
      • Läheisen korvaukset
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet

      Soveltamisohjeet

      • Soveltamisohjeet 2025
      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset

      Julkaistut ratkaisusuositukset

      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot

    Potilasvahingot

    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko

      Mikä on potilasvahinko

      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
    • Korvausten pääperiaatteet

      Korvausten pääperiaatteet

      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      Julkaistut PV ratkaisusuositukset

      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi

    Asiointi

    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot

      Liikennevahingot

      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot

      Potilasvahingot

      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta

    Lautakunta

    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet

      Jäsenet ja varajäsenet

      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • Haku
  • Etusivu
  • Liikennevahingot
    • Käyttöapuri
    • Mikä on liikennevahinko
    • Korvausten pääperiaatteet
    • Korvausvaatimuksen esittäminen
    • Korvausohjeet
      • Liikennevakuutuksen korvausohjeet PDF
      • Tilapäinen haitta (kipu ja särky)
      • Pysyvä haitta
        • 1.1.2006 alkaen sattuneet vahingot
        • Ennen 1.1.2006 sattuneet vahingot
        • Pysyvän haitan pahenemisen korvaaminen
      • Pysyvä kosmeettinen haitta
      • Ansionmenetys
        • Palkansaajan ansionmenetys
        • Yrittäjän ansionmenetys
          • Maatalousyrittäjä
        • Pysyvä työkyvyttömyys alle 18-vuotiaana
        • Ansio- tai elinkeinotulojen myöhentyminen
        • Vanhuuseläkeikä
        • Vuosiansiolaskelman osatekijät
      • Elatuksen menetys
        • Korvaukseen oikeutetut
        • Korvauksen määräytyminen
        • Kotityö
        • Korvausmäärän laskeminen
        • Avioero
        • Vanhuuseläkeikä
      • Sairaanhoito-ja muut kulut
        • Hoitotuki
        • Vaatelisä
      • Läheisen korvaukset
        • Hoitoon osallistuminen
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkilövahinko
        • Kuolemasta läheiselle aiheutunut henkinen kärsimys
        • Hautauskulut
      • Liikennevakuutuksen kuntoutus
      • Myötävaikutus
      • Korvausten suorittamistapa
      • Indeksointi ja jatkuvat korvaukset
      • Korvausten yhteensovittaminen
      • Esinevahingot
        • Käyttöhyödyn menettäminen
        • Seisonta-ajan normikorvaustaulukko
        • Sijaisauton kustannusten korvaaminen
        • Linja-autojen siirtokustannusten korvaaminen
        • Kuljettajan palkan korvaaminen
        • Juna ja raitiovaunukalusto
      • Korvausmäärät vuodesta 1960
    • Soveltamisohjeet
      • Soveltamisohjeet 2025
      • Soveltamisohjeet 2024
      • Soveltamisohjeet 2023
      • Soveltamisohjeet 2022
      • Soveltamisohjeet 2021
      • Soveltamisohjeet 2020
      • Soveltamisohjeet 2019
      • Soveltamisohjeet 2018
      • Soveltamisohjeet 2017
      • Soveltamisohjeet 2016
      • Soveltamisohjeet 2015
      • Vanhemmat soveltamisohjeet
    • Julkaistut ratkaisusuositukset
      • Vanhemmat ratkaisusuositukset (ennen vuotta 2019 annetut)
    • Ratkaisusuosituspyyntö liikenne-osasto
  • Potilasvahingot
    • Potilasvakuutus
    • Mikä on potilasvahinko
      • Tilanteet joihin lakia sovelletaan
      • Korvauksen edellytykset
      • Korvausperusteet
        • Hoitovahingot
        • Laiteviat
        • Implanttivahingot
        • Infektiovahingot
        • Tapaturmavahingot
        • Hoitohuoneiston tai laitteiston vahingot
        • Lääkkeen toimittamisvahingot
        • Kohtuuttomat vahingot
    • Korvausten pääperiaatteet
      • Vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
      • Korvauksen määrittäminen
    • Sähköinen ratkaisusuosituspyyntö potilas-osasto
    • Julkaistut PV ratkaisusuositukset
      • Gastrokirurgia, gastroenterologia
      • Kardiologia
      • Neurokirurgia
      • Neurologia
      • Ortopedia ja traumatologia
        • Akillesjänne
        • Jalkaterä
        • Lonkka
        • Nilkka
        • Polvi
        • Selkä
        • Yläraajat
      • Silmätaudit
      • Sydän- ja thoraxkirurgia
      • Urologia, naistentaudit
      • Verisuonikirurgia
      • Infektiovahinko
      • Kohtuuton vahinko
      • Potilasvakuutuslain soveltaminen
      • Tapaturmavahinko
      • Muut vahingot
  • Asiointi
    • Käsittelyn kulku lautakunnassa
    • Liikennevahingot
      • Menettely liikennevahinkoasioissa
      • Muutoksenhaku ja ohjeita muutoksenhakijalle
    • Potilasvahingot
      • Käsittely potilasvahinko-osastolla
      • Usein kysytyt kysymykset
  • Ajankohtaista
  • Lautakunta
    • Yhteystiedot
    • Jäsenet ja varajäsenet
      • Liikennevahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
      • Potilasvahinko-osaston jäsenet ja varajäsenet
    • Toimintakertomukset
    • Traffic Accident and Patient Injury Board in brief
  • På svenska
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Etusivu /
  • Liikennevahingot /
  • Käyttöapuri /
  • Liikennevakuutuslain 41 a §:n tulkinta. Kuljettajan käsite. Sivuvaunumoottoripyörä. LV 25/256
Palaa Käyttöapuriin

Liikennevakuutuslain 41 a §:n tulkinta. Kuljettajan käsite. Sivuvaunumoottoripyörä. LV 25/256

Suositus

LV 25/256

Liikennevakuutus­lain 41 a §:n tulkinta. Kuljettajan käsite. Sivuvaunumoottoripyörä.

Tässä ratkaisussa kysymys oli siitä, onko moottoripyörän sivuvaunussa kilpailuun osallistuva henkilö liikennevakuutuslain 41 a §:ssä tarkoitettu kuljettaja. Liikennevakuutuksesta ei korvata kilpailuun osallistuvalle kuljettajalle aiheutuvaa vahinkoa, sen sijaan matkustajalle aiheutunut vahinko korvataan. Enemmistöpäätöksen mukaan sivuvaunussa oleva henkilö ei ollut laissa tarkoitettu kuljettaja.   

TAPAHTUMATIEDOT

Sivuvaunuratamoottoripyöräkilpailussa lokakuussa 2024 kilpailuun osallistunut sivuvaunumoottoripyörä suistui radalta, minkä seurauksena sivuvaunussa ollut kilpailija loukkaantui.

RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ

Vakuutuslaitos pyysi lautakunnalta ratkaisusuositusta siitä, oliko vahinko korvattava   liikennevakuutuslain 41 a § huomioon ottaen.

Ratkaisusuosituspyynnön mukaan sivuvaunullisilla moottoripyörillä kisataan kaksihenkisillä joukkueilla, joista toinen on moottoripyörän kuljettaja ja toinen apukuljettaja. Sivuvaunullisessa kilpamoottoripyörässä apukuljettaja osallistuu aktiivisesti omalla tekemisellään kuljettamiseen. Apukuljettajan rooli sivuvaunullisen kilpamoottoripyörän hallinnassa on olennainen. Apukuljettajan tehtävänä on liikkua pyörän kyydissä ja mutkissa painopistettä siirtämällä auttaa muun muassa pyörän kääntämisessä. Kilpailukäytössä olevan sivuvaunumoottoripyörän lajinomainen kuljettaminen ei ole mahdollista ilman kahta kuljettajaa. Kilpailukäytössä olevan sivuvaunumoottoripyörän apukuljettaja rinnastuu näin ollen ajoneuvon toiseen kuljettajaan, joten sivuvaunumoottoripyörän apukuljettajana toiminut vahinkoa kärsinyt ei ole oikeutettu liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin henkilövahingoistaan liikennevakuutuslain 41 a §:n nojalla.

VASTINE

Vahinkoa kärsinyt on toimittanut vastineenaan moottorikerhon puheenjohtajan lausunnon, jossa todetaan, että vahinkoa kärsinyt on toiminut sivuvaunumoottoripyörän apukuljettajana (matkustajana), kuten lajin säännöissä todetaan. Hänellä ei ole ollut käytössään hallintalaitteita. Lisäksi hän ei vastaa sivuvaunumoottoripyörän omistusasioista eikä vakuutuksista.

Lausunnossa katsotaan, että vaikuttamisen rajallisuus tekee vahinkoa kärsineestä enemmän matkustajan kuin apukuljettajan.

                                           

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Liikennevakuutuslain 41 a § (218/2024):

Kilpailuun osallistuneelle kuljettajalle aiheutuneet vahingot

Kilpailuun tai lajiharjoitteluun osallistuneen ajoneuvon vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kyseisen ajoneuvon kuljettajalle edellyttäen, että mainitussa toiminnassa ei ollut noudatettava liikennesääntöjä.

Kuljettajan käsite

Lautakunta toteaa, että tätä lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 10/2024, s. 49 – 50) on todettu, että ajoneuvon liikennevakuutus kattaisi poikkeuksetta kilpailuja seuraamaan tulleille katsojille mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Perusteltuna on pidetty sitä, että pakollisella liikennevakuutuksella katetaan kilpailuun osallistumattomien henkilöiden vakuutusturva, kilpailuun osallistuvien henkilöiden ja ajoneuvojen osalta tilanne on erilainen. Rajoitussäännöksen on todettu koskevan vain ajoneuvon kuljettajan oman henkilövahingon korvaamista ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Katsojille, mahdollisille toimihenkilöille ja muille sivullisille aiheutuneet vahingot korvattaisiin normaaliin tapaan liikennevakuutuksesta. Hallituksen esityksessä on tuotu ilmi se, että kuljettajan vahingot voitaisiin kattaa muulla vakuutusturvalla.

Lain esitöissä on selvästi tuotu esiin se tarkoitus, että kilpailuun osallistuvien henkilöiden korvaussuojaa rajoitetaan, eikä kilpailuun liittyvää, moottoriajoneuvon tavanomaisesta liikenteeseen käytöstä poikkeavaa kuljettajan vahinkoriskiä kateta pakollisesta liikennevakuutuksesta. Liikennevakuutuksen tarkoituksena on kattaa edelleen sivullisille aiheutuneet vahingot. Sivullisiksi on lain esitöissä mainittu esimerkiksi kilpailua seuraavat henkilöt ja toimihenkilöt. Esitöissä ei ole otettu kantaa niiden vahinkojen korvaamiseen, jotka ovat aiheutuneet kilpailuun osallistuvassa ajoneuvossa oleville muille henkilöille.

Lain nykyinen sanamuoto rajaa korvauspiirin ulkopuolelle vain ja nimenomaan ajoneuvon kuljettajan, joten 41 a §:n soveltuminen edellyttää, että vahinkoa kärsinyttä olisi pidettävä ajoneuvon kuljettajana.

Lautakunnan näkemyksen mukaan myös liikennevakuutuslain säännösten tulkinnassa pääsääntönä tulee olla, että tulkittavalle säännökselle annetaan sen yleiskielinen merkitys, jollei ilmaisulle ole laissa säädetty erityistä merkitystä tai muutoin ole perusteltua katsoa, että ilmaisua on käytetty erityisessä merkityksessä (ks. esim. KKO 2006:99, ratkaisun kohta 3). Käsitettä ”ajoneuvon kuljettaja” ei ole liikennevakuutuslain 2 §:ssä määritelty.

Kyseessä oleva vahinkotapahtuma on sattunut liikennevakuutuslain 41 a §:n tarkoittamissa olosuhteissa, kun vahinkoa kärsinyt on ollut kilpailuun osallistuneen sivuvaunumoottoripyörän sivuvaunussa.

Osapuolet eivät ole vahinkoa kärsineen vastinetta lukuun ottamatta toimittaneet selvitystä kyseessä olevasta lajista tai sivuvaunun kyydissä olevan henkilön asemasta. Tältä osin lautakunta on turvautunut avoimiin tietolähteisiin.

Suomen moottoriliiton vuoden 2025 sivuvaunuluokkasääntöjen mukaan sivuvaunuluokkaan osallistuminen edellyttää sitä, että kilpailijat ovat suorittaneet ennen kilpailua liiton järjestämän kilpailijatutkinnon. Läpi sääntöjen sivuvaunun kyydissä olevaa nimitetään apukuljettajaksi (matkustajaksi).

Suomen Road Race Ajajat ry:n nettisivuilta käy ilmi, että sivuvaunumoottoripyörillä kisataan kaksihenkisillä joukkueilla ja erikoisvalmisteisilla kolmipyöräisillä ajopeleillä. Matkustajan tehtävänä on liikkua pyörän päällä ja täten mutkissa painopistettä siirtämällä auttaa pyörän kääntämisessä.

Selvitysten perusteella kisaaminen sivuvaunumoottoripyörillä edellyttää kahden henkilön panosta, eikä kisaaminen ole mahdollista yksin. Sivuvaunun kyydissä oleva henkilö ei myöskään selvitysten perusteella ole passiivinen, vaan hän joutuu aktiivisesti osallistumaan ajoneuvon ohjaamiseen painopistettä muuttamalla, joka auttaa pyörän kääntämisessä. Kääntäminen kisan vaatimalla tavalla ei siten olisi mahdollista ilman sivuvaunun kyydissä olevan henkilön panosta. Toisaalta sivuvaunussa oleva henkilö ei pysty vaikuttamaan ajoneuvon nopeuteen tai päättämään itsenäisesti sitä suuntaa, johon moottoripyörällä käännytään. Täten hänen roolinsa on selvästi vähäisempi kuin moottoripyörän varsinaisen kuljettajan.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tällaiseen sivuvaunukisaan osallistuvalle on selvää, että hän ottaa kilpailuun osallistuessaan tavanomaisesta moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä poikkeavan riskin.

Lautakunnan ratkaisukäytännössä ajoneuvon kuljettajana on voitu pitää varsinaisen kuljettajan lisäksi henkilöä, joka on osallistunut ajoneuvon kuljettamiseen esimerkiksi tarttumalla ratista kiinni ja tekemällä ohjausliikkeitä. Nyt esillä olevassa tapauksessa vahinkoa kärsineen panos ajoneuvon kuljettamiseen on kuitenkin mainittua esimerkkiä vähäisempää, mutta toisaalta pitkäkestoisempaa.

Liikennevakuutuslain muutos on tullut voimaan vasta 1.6.2024, jota ennen kysymys ajoneuvon kuljettajasta on noussut esille lähinnä liikennevakuutuslain 47 ja 48 §:ien soveltamisen kohdalla.

Lautakunnan arvion mukaan vahinkoa kärsinyt ei vahinkohetkellä ole ollut ajoneuvon kuljettaja, kun huomioidaan hänen edellä todetut rajalliset vaikutusmahdollisuutensa ajoneuvon kuljettamiseen. Liikennevakuutuslain 41 a §:n rajoitussäännös ei siten sovellu tapaukseen, eikä oikeutta korvauksiin voida kyseisen lainkohdan nojalla evätä.

Kyseessä oli äänestysratkaisu äänin 9–2.Vähemmistöön jääneet jäsenet totesivat seuraavaa:

Liikennevakuutuslain 41 a §:ää säädettäessä on ollut tarkoituksena rajata liikennevakuutusjärjestelmän ulkopuolelle moottoriurheilutapahtumien kilpailijat, erotuksena muista tapahtumissa paikalla olevista. Tässä asiassa laintulkinnan ja soveltamisen kannalta olennaista on siten se, pidetäänkö sivuvaunussa kilpailuun osallistunutta henkilöä ko. lainkohdassa tarkoitettuna kuljettajana (tai kuljettajaan rinnastuvana), vai muuna henkilönä eli esimerkiksi matkustajana.

Lautakunta toteaa ensinnäkin, että vahinkoa kärsinyt on vapaaehtoisesti osallistunut moottoriurheilukilpailuun sivuvaunuluokassa käydyn moottoripyöräkilpailun kilpailijana. Lautakunnan käsityksen mukaan on niin, että sivuvaunussa olevan henkilön toiminnalla on olennainen ja ratkaiseva vaikutus ajoneuvon kulkuun. Kyse on siten tilanteesta, jossa molemmat ajoneuvossa olevat henkilöt osallistuvat omalla toiminnallaan aktiivisesti ajoneuvon kuljettamiseen. Vahinkoa kärsinyt ei siten ole ollut asiassa sivullinen tai passiivinen matkustaja, vaan ajoneuvon kuljettaminen kilpailuolosuhteissa on edellyttänyt häneltä omaa aktiivista toimintaa. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vahinkoa kärsinyttä on pidettävä ko. lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ajoneuvon kuljettajana ja ajoneuvolla on katsottava olleen ko. kilpailutilanteessa kaksi kuljettajaa.

Lautakunnan käsityksen mukaan merkitystä on lisäksi annettava myös sille, että vahinkoa kärsinyt on vapaaehtoisesti ottanut kilpailuun osallistumiseen liittyvän vahingon riskin. Myös tämä seikka puoltaa sitä tulkintaa, että vahinkoa kärsinyttä on pidettävä ko. lainkohdassa tarkoitetuin tavoin kuljettajana.

Näin ollen liikennevakuutuslain 41 a §:n rajoitussäännös soveltuu tässä tilanteessa, eivätkä tällaiset vahingot tule korvattavaksi liikennevakuutuksesta.

 

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
  • Liikennevahinko-osaston yhteystiedot
  • Potilasvahinko-osaston yhteystiedot

© 2021 - Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta

  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  •