Tilapäinen haitta. Korvauksen viivästyminen LV 21/398
Liikennevakuutuslaitosten on pyydettävä lautakunnan ratkaisusuositusta muun muassa vaikeiden henkilövahinkojen korvaamista koskevissa tapauksissa. Lautakunta ei yleensä ilman nimenomaista pyyntöä ota kantaa henkilövahinkojen johdosta suoritettujen ennakkokorvausten oikeellisuuteen tai siihen, onko korvaus viivästynyt. Koska tässä tapauksessa tilapäisen haitan korvaus oli suoritettu vuonna 2010 lautakunnan mielestä selvästi liian alhaisena, ja kun ratkaisuosituspyyntö oli esitetty myöhästyneenä vasta vuonna 2020, lautakunta lausui korvausmäärien lisäksi myös viivästyskorotuksen maksuvelvollisuudesta.
Täysistunto 22.12.2021
Tilapäinen haitta. Korvauksen viivästyminen.
TAPAHTUMATIEDOT
Vahinkoa kärsinyt oli helmikuussa 2010 liikennevahingossa, jossa hänelle aiheutui muun muassa molempien sääriluiden yläosan pirstaleiset murtumat, vasemman reisiluun kaulan murtuma, kämmenluiden murtumia, vasemman pohjehermon osittainen halvaus sekä lievä aivovamma. Vahingon seurauksena kehittyi myös reisiluun pään kuolio ja hankala nivelrikko.
Vahinkoa kärsineelle on vuonna 2010 suoritettujen hoitotoimenpiteiden jälkeen tehty 30.11.2020 vasemman lonkan tekonivelleikkaus.
RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ
Vakuutuslaitoksen 11.3.2021 saapuneessa ratkaisusuosituspyynnössä on kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausluokaksi esitetty luokkaa 4, vaikeat vammat, ja korvausmääräksi 7 100 euroa. Korvauksesta vähennettäisiin 17.6.2010 maksettu 3 500 euron ennakkokorvaus, jolloin maksettavaa jää 3 600 euroa.
VASTINE
Vahinkoa kärsineelle on varattu tilaisuus antaa vastine ratkaisusuosituspyynnön johdosta. Vastinetta ei ole annettu.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettavat säännökset
Kyseessä on liikennevakuutuslain (460/2016) 66 §:ssä tarkoitettu korvausasia, josta vakuutusyhtiön on pyydettävä lautakunnan ratkaisusuositus.
Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.
Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain 6 §:n mukaan liikenne-vahingon korvaus määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a-2d, 3, 4, 4a, 4b, 5, 7 ja 8 §:n sekä 7 luvun 3 §:n säännöksiä.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta.
Henkilövahingon johdosta suoritettavan korvauksen suoritusajankohdasta ja viivästyksen vuoksi maksettavasta viivästyskorotuksesta on säädetty vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain (279/1959) 12 a §:ssä ja vuoden 2017 alusta voimaan tulleen liikennevakuutuslain (460/2016) 62 §:ssä
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annetun lain (959/2019) 1 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia ja lausuntoja yksittäisissä liikennevakuutuslain (460/2016), liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) ja potilasvakuutuslain (948/2019) mukaisissa korvausasioissa ja tarvittaessa myös yleisiä mainittujen lakien soveltamista koskevia suosituksia. Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta ottaa esitettyjen selvitysten ohella huomioon ratkaisusuositusta antaessaan liikennevahinkolautakunnan liikennevahinkojen yhtenäistämistä varten antamat normit ja ohjeet.
Tilapäinen haitta
Lautakunta toteaa, että jo vuonna 2010 vammojen vaikeuden vuoksi vakuutusyhtiön olisi tullut todeta, että kyseessä on asia, josta liikennevakuutusyhtiön on ennen korvausasian ratkaisua pyydettävä lautakunnan lausunto liikennevahinkolautakunnasta säädetyn lain (441/20002) 6 §:n mukaisesti. Tällaista esitystä ei kuitenkaan ole tehty kuin vasta vuonna 2021 tekonivelleikkauksen jälkeen.
Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan perusteella maksettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon ja toipumisen kestoajan mukaan.
Liikennevahingossa aiheutuneiden vammojen hoitotoimenpiteinä tehtiin säärimurtumien ensivaiheen leikkaushoito ulkoista tukikehikkoa käyttäen, vasemman säären lihasaitiokalvojen avaus ja vasemman reisiluun kaulan levy- ja ruuvikiinnitys (DHS). Maaliskuussa 2010 tehtiin oikean säären murtuman hoito metallilevy- ja ruuvikiinnitystä käyttäen ja oikean V kämmenluun murtuman metalli- ja ruuvikiinnitys. Lisäksi oikean säären leikkaushaavan kuoliota hoidettiin pohjelihassiirteen ja ihonsiirron avulla. Vasemman sääriluun murtuma hoidettiin metalliruuveja ja ulkoista kehikkoa käyttäen.
Vasemman lonkan levy ja ruuvit poistettiin tammikuussa 2020. Liikennevahingon seurauksena kehittyneen reisiluun pään kuolion ja nivelrikon vuoksi vahinkoa kärsineelle tehtiin marraskuussa 2020 vasemman lonkan tekonivelleikkaus.
Vahinkoa kärsinyt oli liikennevahingossa saamiensa vammojen vuoksi sairaalahoidossa vuonna 2010 noin puoli vuotta, josta ajasta hän oli tehohoidossa n. 1,5 kuukautta. Lonkan tekonivelleikkauksen vuoksi hän oli vuonna 2020 sairaalahoidossa 3 vuorokautta.
Lautakunta katsoo vahinkoa kärsineen vammojen kokonaisuutena arvioiden kuuluvan lautakunnan korvausohjeiden mukaiseen tilapäisen haitan vammaluokkaan 5, hyvin vaikeat vammat ottaen huomioon hänelle tehdyt lukuisat leikkaustoimenpiteet ja erityisesti pitkä sairaala- ja tehohoitojakso.
Valtaosa vahinkoa kärsineen kokemasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta on aiheutunut vuonna 2010, joskin vielä vuonna 2011 on tehty muun muassa yksilöllisesti valmistettu peroneustuki. Huhtikuussa 2012 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan suunnitteilla ei ollut operatiivista hoitoa vasemman nilkan tilan korjaamiseksi ja marraskuussa 2012 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan jatkokontrollia ortopedian poliklinikalle ei sovittu.
Tilapäisen haitan ennakkokorvauksen maksuhetkellä voimassa olleiden säännösten ja korvauskäytännön mukaan vakuutusyhtiön tulee oma-aloitteisesti huolehtia korvausasian riittävästä selvittämisestä ja selvittää, mihin korvauksiin liikennevahinko oikeuttaa, vaikka vahinkoa kärsinyt ei osaisi vaatia jotain korvausetuutta tai on vaatinut korvausta vähemmän, kuin esimerkiksi lautakunnan suositukset edellyttävät. Vakuutusyhtiöllä on myös velvollisuus hankkia lisäselvitystä silloin, kun toimitetut selvitykset eivät ole riittäviä. Vakuutusyhtiön on maksettava korvaus henkilövahingosta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut korvausvaatimuksen ja riittävän selvityksen, josta korvausvelvollisuus ja vahingon määrä ilmenee.
Lautakunnan näkemyksen mukaan vakiintuneen korvauskäytännön mukainen korvausmäärä kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta olisi vuonna 2010 ollut 8 500 euroa. Koska korvaus olisi ollut suoritettavissa tämän mukaisena jo tuolloin, lautakunta katsoo, että tämän ja 17.6.2010 suoritetun korvauksen erotukselle tulee maksaa lainmukaista korvauksen korotusta liikennevakuutuslain mukaisesti.
Lisäksi vuonna 2020 tehty kiinnitysmateriaalin poisto ja tekonivelleikkaus oikeuttavat yhteensä 2 000 euron korvaukseen niistä aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Myös tälle korvaukselle tulee suorittaa lain mukainen viivästyskorotus.
Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön tulee tehdä lautakunnalle ratkaisusuosituspyyntö muistakin korvausaiheista, kuten pysyvästä haitasta.
Lautakunta oli yksimielinen.