Olkapään tekonivelleikkaus. Infektio. PV 10/2023
Olkapään tekonivelleikkaus. Infektio. PV 10/2023
Tapahtumatiedot
Potilaalla oli todettu nivelreumaan liittyen vaikea-asteisesti tuhoutunut olkanivel ja pitkälle edennyt nivelrikko, minkä vuoksi hänelle tehtiin olkapään tekonivelleikkaus vuonna 2018. Leikkauksen jälkeen potilaalla todettiin olkapään tekonivelinfektio, jonka hoito vaati suonensisäistä antibioottihoitoa, tekonivelen poiston ja kaksi kirurgista puhdistusleikkausta. Olkapään uusintaleikkaus varrellisella puolitekonivelellä päästiin suorittamaan vajaan vuoden kuluttua infektion toteamisesta.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että kyseessä ei ollut potilasvahinkolain perusteella korvattava henkilövahinko. Olkanivelen tekonivelleikkaus oli aiheellinen ja se tehtiin asianmukaisesti. Biologinen nivelreumalääkitys oli tauotettu asianmukaisesti ennen leikkausta. Infektio oli todennäköisesti saanut alkunsa leikkaushoidon yhteydessä, mutta sitä ei voitu välttää asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Infektio todettiin ja hoidettiin asianmukaisesti. Keskus arvioi, että tässä tapauksessa infektioriskiä nosti potilaan sairastama nivelreuma ja sen lääkehoito. Kyseessä oli ennakoitu infektio. Keskuksen arvion mukaan kyseessä oli siedettävä infektio.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettavat säännökset
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Lautakunnan arvion mukaan olkanivelen tekonivelleikkauksessa saavutettiin kokeneelta ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen. Ennen leikkausta biologinen nivelreumalääkitys oli tauotettu asianmukaisesti, ja potilas sai asianmukaisen infektioita ehkäisevän antibioottilääkityksen. Lautakunnan arvion mukaan infektio ei ollut todennäköisesti vältettävissä hoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Infektion hoito oli asianmukaista.
Infektion korvattavuuden arviointi
Lautakunta piti todennäköisenä, että infektio oli saanut alkunsa olkapään tekonivelleikkauksen yhteydessä.
Kaikkeen kirurgiseen hoitoon liittyy infektioriski. Olkanivelen tekonivelleikkauksissa yleinen infektioriski on alhainen, lähtökohtaisesti alle kaksi prosenttia. Reumasairauksiin liittyy suurempi infektioriski tavanomaisen nivelrikkopotilaan tekonivelleikkaukseen verrattuna. Infektioriskiin vaikuttaa esimerkiksi reumasairauden lääkehoito.
Tässä tapauksessa yksilöllisinä infektioriskiä nostavina tekijöinä olivat nivelreuma ja siihen käytössä olleet metotreksaattilääkitys ja biologinen lääkitys. Biologinen lääkitys oli tauotettu ennen leikkausta. Metotreksaattilääkitystä ei tauotettu, mikä oli yleisen hoitokäytännön mukaista. Lisäksi potilas tupakoi. Kun otettiin huomioon kyseiset yksilölliset tekijät, lautakunnan käsityksen mukaan potilaalle tehtyyn olkapään tekonivelleikkaukseen oli liittynyt ennalta yli kahden prosentin infektioriski. Näin ollen infektio oli ennakoitavissa potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla.
Tekonivelinfektion hoito vaati ylimääräistä sairaalahoitoa, kaksivaiheisen tekonivelen uusintaleikkauksen (tekonivelen poiston ja uuden tekonivelen asetuksen) sekä kaksi puhdistusleikkausta. Potilas sai suonensisäistä antibioottihoitoa noin viikon ajan, minkä jälkeen antibioottihoito jatkui suun kautta otettuna kahden kuukauden ajan. Potilas joutui olemaan ilman tekoniveltä vajaan vuoden ajan. Infektio parani hoidolla. Uuden tekonivelen asetuksen jälkeen leikkaustulos oli hyvä, eikä infektiosta ollut todennäköisesti jäänyt merkittävää pysyvää haittaa.
Hallituksen esityksen perusteluissa potilasvahinkolain muuttamiseksi (s. 24) todetaan, että ennakoitavissa olevan infektion on oltava vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä, jotta se korvattaisiin siedettävyysharkinnan perusteella.
Kun otettiin huomioon leikkaukseen liittynyt selvästi kohonnut infektioriski sekä infektiosta huolimatta saavutettu hoidon lopputulos, lautakunta katsoi, että kyseessä ei ollut potilasvahinkolaissa tarkoitettu korvattava infektiovahinko.
Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.