Polven tekonivelleikkaus. Infektio. Siedettävyys. PV 13/2023

Polven tekonivelleikkaus. Infektio. Siedettävyys. PV 13/2023

Tapahtumatiedot    

Potilaalle tehtiin vuonna 2019 yliopistollisessa sairaalassa polven tekonivelleikkaus. Potilaalla oli todettu molemmissa polvissa nivelrikko (artroosi), ja polvet olivat oireilleet pitkään. Leikkauksen jatkohoito toteutettiin terveyskeskussairaalassa. Kotiutumisen jälkeen polven haava aukesi ja potilas hakeutui terveyskeskukseen.

Polven todettiin olevan turvonnut ja hieman lämmin, akuuttiin infektioon viittaavaa ei aluksi todettu. Kotona haavan kipu ja eritys jatkuivat ja infektioarvot kääntyivät nousuun. Polvessa todettiin leikkauksenjälkeinen infektio ja potilas siirrettiin sairaalaan puhdistusleikkausta (revisio) varten. 

Puhdistusleikkauksessa tekonivelen muoviosa vaihdettiin ja otettiin näytteitä. Potilaalle aloitettiin suonensisäinen antibioottihoito. Bakteeriviljelyssä todettiin Staphylococcus aureus-bakteeri ja syvänäytteessä Staphylococcus epidermidis-bakteeri. Leikkauksen jälkeen potilas siirrettiin terveyskeskussairaalaan jatkohoitoon. 
Potilas kaatui terveyskeskuksen vuodeosastolla ja leikkaushaava aukesi. Haava ei umpeutunut, ja päädyttiin uuteen leikkaukseen. Toisessa puhdistusleikkauksessa nivelen tilanne todettiin kohtuullisen siistiksi ja leikkauksessa tehtiin muoviosan vaihto. Lihaskalvon todettiin olevan auki ja otettiin uudet bakteerinäytteet.

Alaraajaan teetettiin irrotettava lasta, jonka avulla jalka pidettiin suorassa, tavoitteena välttää haavan aukeaminen. Potilas siirtyi takaisin terveyskeskussairaalaan seurantaan. Bakteeriviljely jäi negatiiviseksi ja suonensisäinen antibioottihoito lopetettiin. Potilas pääsi kotiutumaan. Infektion todettiin seurannassa rauhoittuneen.
Jatkossa todettiin, ettei potilaan nelipäinen reisilihas ollut enää täysin toimiva. Polven ojennusvoima on jäänyt heikohkoksi ja polvi pettää kävellessä. Leikkaushoidolla tilannetta ei pystytä enää parantamaan ja hoidoksi on ohjattu lihasvoimien ylläpitäminen ja parantaminen. Potilas liikkuu rollaattorin avulla ja polvi on kivuton.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilas haki korvausta potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.
Keskus katsoi, että potilaalle tehty polven tekonivelleikkaus oli lääketieteellisesti perusteltu ja se toteutettiin asianmukaisesti. Ennen toimenpidettä potilas sai infektiota ennaltaehkäisevän antibioottilääkityksen. Infektio alkoi todennäköisesti tekonivelleikkauksen yhteydessä, mutta sitä ei voitu välttää asianmukaisesta hoidon toteutuksesta huolimatta. Infektio todettiin ja hoidettiin asianmukaisesti. Keskus arvioi, että polven nykyinen oirekuva ei aiheutunut virheellisestä tai puutteellisesta hoidon toteutuksesta.

Keskus arvioi infektion siedettävyyttä ja totesi, että infektio ei heikentänyt hoitotulosta ja että kyseessä oli ns. siedettävä infektio.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta. 

Sovellettavat säännökset

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila. 

Asian arviointi

Lautakunta totesi, että polven tekonivelleikkaus oli aiheellinen radiologisesti todetun vaikean nivelrikon ja pitkään jatkuneiden oireiden vuoksi. Leikkaus suoritettiin leikkauskertomuksen perusteella arvioiden yleisen hoitokäytännön mukaisella menetelmällä ja teknisesti asianmukaisesti. Potilas sai leikkauksen yhteydessä infektioita ennalta ehkäisevän antibioottihoidon, jolla infektiota ei voitu kuitenkaan estää. Lautakunnan käsityksen mukaan infektio ei ollut vältettävissä asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Saadun selvityksen perusteella hoito oli kokonaisuudessaan ollut asianmukaista.

Infektion korvattavuutta arvioidessaan lautakunta totesi, että kaikkeen kirurgiseen hoitoon liittyy infektioriski. Polven tekonivelleikkauksissa yleinen infektioriski on kuitenkin alhainen, eikä potilaalla ollut todettuja infektioriskiä nostavia yksilöllisiä tekijöitä. Lautakunnan käsityksen mukaan infektioriskin voitiin arvioida lähtökohtaisesti olevan alle kaksi prosenttia eli kyseessä oli potilasvahinkolaissa tarkoitettu ennakoimaton infektio. 

Potilas oli infektion vuoksi osastohoidossa noin kaksi kuukautta. Hänelle tehtiin infektion vuoksi kaksi puhdistustoimenpidettä, joissa nivel huuhdeltiin ja tekonivelen muoviosa vaihdettiin.

Lautakunta arvioi, että polven tekonivelleikkaushoidon heikentynyt lopputulos ei johtunut leikkauksen teknisestä toteutuksesta, vaan infektio on vaikuttanut polven hoitotulokseen. Toisessa puhdistustoimenpiteessä todettiin hyvin hauraat kudokset. Lautakunta arvioi, että infektio on todennäköisesti aiheuttanut kudoksissa haurautta. Lautakunta päätyi arvioinnissaan siihen, että polven toiminnallisesti huono lopputulos oli pääosin seurausta infektiosta.

Hoidettu sairaus, polven nivelrikko, ei ollut henkeä uhkaava tai nopeasti vakavaan vammautumiseen johtava sairaus, vaan elämänlaatua heikentävä sekä liikuntakykyä huonontava sairaus. 

Potilaan muun terveydentilan osalta todettiin, että hän sairasti mm. tyypin 2 diabetesta ja oli ylipainoinen. Nämä sairaudet eivät kuitenkaan olleet niin huonossa hoitotasapainossa, että niistä olisi aiheutunut selvä infektioriskin nousu.

Hallituksen esityksen perusteluissa potilasvahinkolain muuttamiseksi (s. 24) todetaan, että ennakoimattomankin infektion aiheuttaessa tavanomaisen, pinnallisen haavainfektion, potilaan olisi se siedettävä. Tässä tapauksessa kysymyksessä on ollut syvä tekonivelinfektio, jonka hoito on edellyttänyt kahta puhdistusleikkausta sekä aiheuttanut ylimääräisen sairaalahoidon, haavanhoidon ja antibioottilääkityksen tarvetta. Lautakunta arvioi, että infektio on vaikuttanut huonontavasti leikkauksen toiminnalliseen tulokseen. 

Kun otettiin huomioon potilaalle aiheutuneen infektion ennakoimattomuus, infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus ja infektiosta aiheutunut tekonivelleikkauksesta toipumisajan pidentyminen, kysymyksessä oli lautakunnan käsityksen mukaan korvattava infektiovahinko

Lautakunta suositti, että Potilasvakuutuskeskus maksaa korvauksen polven tekonivelleikkauksen yhteydessä alkaneen infektion aiheuttamasta henkilövahingosta.