Akillesjänteen repeämä. Kipsihoito. Uusintarepeämä. PV 24/2022

Akillesjänteen repeämä. Kipsihoito. Uusintarepeämä. PV 24/2022

Tapahtumatiedot

Potilaalla todettiin akillesjänteen täydellinen repeämä fyysisen ponnistelun jälkeen. Hoidoksi valittiin konservatiivinen (ei-leikkauksellinen) hoito niin sanotulla ojennusasentoisella kipsilla (equinuskipsillä). Noin 2,5 kuukautta ensimmäisen repeämän jälkeen horjahduksen yhteydessä akillesjänteeseen tuli uusi repeämä. Toteutettiin uusi kipsihoito, josta siirryttiin kevyempään hoitoon.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että akillesjänteen vamman hoito oli lääketieteellisesti perusteltua ja yleisen hoitokäytännön mukaista. Keskus totesi, että konservatiiviseen hoitoon liittyy uusintarepeämän riski ja katsoi, ettei uusintarepeämä ollut aiheutunut hoidon virheellisestä tai puutteellisesta toteutuksesta.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Potilaalla diagnosoitiin heti fyysisen ponnistelun yhteydessä aiheutuneen vamman (napsahdus nilkassa) jälkeen akillesjänteen repeämä sekä kliinisten löydösten että ultraäänitutkimuksen perusteella. Löydösten perusteella kyseessä oli akillesjänteen täydellinen repeämä.

Lautakunta totesi, että akillesjänteen täydellinen repeämä voidaan hoitaa joko leikkauksella tai ei-leikkauksellisesti niin sanotulla ojennusasentoisella kipsillä (equinuskipsillä). Kevyemmällä hoidolla akillesjänteen täydellinen repeämä ei parane hyvin. Lautakunta katsoi, että hoito on näin ollen tässä tapauksessa ollut asianmukaista. Potilas sai myös asianmukaiset jatkohoito-ohjeet. Kontrollit järjestettiin noin kahden viikon välein.

Lautakunta totesi, että akillesjännerepeämän hoitoon liittyy sen asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta aina uusintarepeämän mahdollisuus. Potilaan akillesjänteen uusintarepeämä oli ultraäänilausunnon perusteella ensimmäistä repeämää pienempi. Saatavilla olleen selvityksen perusteella arvioituna myös uusintarepeämän hoito oli asianmukaista.

Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.