Selkäydinkanavan avarrus- ja luudutusleikkaus. Hermojuuren vaurio. PV 57/2022

Selkäydinkanavan avarrus- ja luudutusleikkaus. Hermojuuren vaurio. PV 57/2022

Tapahtumatiedot

Potilaalla oli esiintynyt hankaloituvia selkäkipuja, molempien jalkojen puutumista ja seisomisen vaikeutta. Raaja-oireiden vuoksi kävelymatka oli lyhentynyt.

Tehdyssä alaraajojen hermoratatutkimuksessa (ENMG-tutkimuksessa) todettiin L5-S1 myotomien hermottamissa lihaksissa krooniseen viejähaarakkeiden vaurioon (aksonaaliseen vaurioon) sopivia muutoksia. Lannerangan röntgenkuvissa nähtiin laaja-alaiset selkärangan rappeumamuutokset, kierteinen skolioosi sekä lannerangassa nikaman siirtymä. Magneettikuvissa todettiin selkäydinkanavan ahtaumaa (spinaalistenoosia) lannerangassa useamman nikaman tasolla hankalana.

Hankalien oireiden ja tutkimuslöydösten vuoksi päädyttiin leikkaushoitoon. Potilaalle tehtiin yliopistollisessa sairaalassa selkäydinkanavan avarrus- ja luudutusleikkaus. Leikkauksessa todettiin tiukka selkäydinkanavan ahtauma usean nikaman tasolla ja alimman lannenikaman ja ristiluun välisen nikamavälin tasolla (tasolla L5-S1) juurikanavien ahtauma, mitkä avarrettiin. Lisäksi tehtiin rangan osan jäykistys. Leikkauksen lopussa hermorakenteiden kulku todettiin vapaaksi, eikä hermorakenteiden tai niiden kalvojen vauriota todettu.

Potilaan selkäkivut helpottivat, mutta hänellä oli leikkauksen jälkeen toisessa alaraajassa puutuneisuutta ja jalkaterän heikkoutta. Tehdyssä hermoratatutkimuksessa todettiin laaja-alaiset hermojuurien muutokset lannerangassa. Voimakkaimmat muutokset olivat L5-hermojuuren alueella. Hoitona oli nilkkatuki. Peroneusheikkous ja tuntopuutos jäivät pysyviksi.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että leikkaus oli lääketieteellisesti perusteltu vaikea-asteisen selkäydinkanavan ahtauden takia. Keskuksen arvion mukaan toimenpiteen toteutus oli asianmukainen. Aikaisemman vasemman alaraajan puutumisoireen lisäksi toimenpiteessä oli syntynyt L5-hermojuuren alueen motorinen heikkous ja puutumisoire. Keskuksen arvion mukaan komplikaatio ei olisi ollut tässä tapauksessa vältettävissä toimenpiteessä toisin toimien, eikä komplikaatio ollut aiheutunut hoidon virheellisestä tai puutteellisesta toteutuksesta. Keskus katsoi, ettei kyseessä ollut potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Lautakunta piti leikkausta perusteltuna alaraajojen puutumisen, kävelyvaikeuksien sekä niiden aiheuttajaksi todetun lannerangan alueen laaja-alaisen selkäydinkanavan ahtauman vuoksi.

Leikkaus tehtiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Myös lannerangan luudutusleikkaus oli perusteltu todetun lannerangan skolioosin sekä nikaman siirtymän vuoksi.

Leikkauskertomuksen mukaan erittäin tiukkaa ahtaumaa oli useammalla nikamatasolla, ja S1-hermojuuret olivat tiukassa. Kovakalvonpussi jäi leikkauksessa ehjäksi. Leikkauskertomuksen sekä sen jälkeen otetun magneettikuvan perusteella leikkauksessa saatiin suunnitellusti vapautettua ahtaalla olleet hermorakenteet. Leikkauksen jälkeisessä röntgenkuvassa oli todettavissa selän metalli-instrumentaation hyvä asento. Lautakunnan arvion mukaan leikkaus suoritettiin asianmukaisesti ja siinä saavutettiin kokeneelta ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen.  

Lautakunta piti todennäköisenä, että potilaalla leikkauksen jälkeen todettu heikentynyt isovarpaan ja jalkaterän nostovoima olivat syy-yhteydessä tehtyyn selkäleikkaukseen. Täydellisestä halvauksesta ei ollut kyse. Kun perussairauden vuoksi erittäin ahtaalla olleita hermojuurikanavia avarretaan, joudutaan aina lyhytaikaisesti jopa hieman lisäämään hermojuuren puristusta tarvittaessa avarruksen aikaansaamiseksi. Tällöin hermojuuren venytys tai puristus on komplikaatio, joka ei ole aina vältettävissä toimenpiteen asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Lautakunnan arvion mukaan potilaan tapauksessa oli todennäköisesti kyseessä tällainen venytys tai lyhytaikainen puristus, koska mitään leikkausinstrumentin aiheuttamaa vauriota ei ollut todettu edes juuren kovakalvossa (duura). Useimmiten tämän tyyppinen hermojuuren toimintahäiriö korjaantuu vähitellen täysin, mutta potilaan tapauksessa se oli jäänyt pysyväksi. Kysymyksessä oli kuitenkin erittäin laaja leikkaus, jossa paranemisen ennuste oli heikompi.

Lautakunnan arvion mukaan potilaalle ei ollut aiheutunut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattavaa henkilövahinkoa.