Umpilisäkkeen tulehdus. Leikkaus. PV 2/2022

Umpilisäkkeen tulehdus. Leikkaus. pv 2/2022

Tapahtumatiedot

Potilas hakeutui hoitoon kouristavan vatsakivun vuoksi. Vatsa oli pehmeä mutta oikealla alavatsalla oli voimakas kosketusarkuus. Laboratoriokokeissa CRP (herkästi tulehdusta ilmaiseva arvo) oli selvästi koholla. Potilas sai lähetteen yliopistosairaalaan akuutin umpilisäketulehduksen epäilyn vuoksi.

Potilas saapui yliopistosairaalaan iltapäivällä. Myös yliopistosairaalassa tehdyn kliinisen tutkimuksen perusteella oireiden katsottiin viittaavan umpilisäketulehdukseen. Diagnoosi päätettiin vielä varmistaa ultraäänitutkimuksella. Tutkimuksen löydös viittasi umpilisäketulehdukseen. Puhkeamaa ei voitu ultraäänitutkimuksen perusteella poissulkea.   

Potilas otettiin vuodepaikalle odottamaan leikkausta ja antibioottihoito aloitettiin. Kipuihin annettiin kipulääkettä.

Vähän ennen puoltayötä hoitaja soitti leikkaussaliin ja kysyi tilannetta. Leikkauksen epäiltiin siirtyvän aamuun. Myös salipäivystäjä kävi katsomassa potilasta. Suunnitelmana oli leikata hänet ensimmäisenä aamulla.

Aamuyöllä potilasta alkoi oksettaa eikä kipulääke tuntunut enää auttavan. Varhaisaamulla hän käveli kumarassa vaivalloisen näköisesti. Potilas pääsi lopulta leikkaussaliin aamupäivällä.  

Leikkauksessa umpilisäke irroteltiin viereisistä kudoksista. Alueella oli suuri märkäpesäke. Umpilisäkkeen kärjessä oli reikä, eli kyseessä oli puhjennut umpilisäketulehdus.                                 

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa                               

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Potilaan toimenpiteessä kiireellisyysluokituksena oli 24 tunnin sisällä tapahtuva leikkaus. Potilaalla oli yöllä kipuja, minkä vuoksi salipäivystäjä kävi arvioimassa tilanteen. Päätös tehdä leikkaus seuraavana päivänä oli perusteltu. Odotusaikana umpilisäke puhkesi. Komplikaatio oli hoitoon liittyvä seuraus, jota ei voitu välttää hoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Kyseessä ei ollut korvattava potilasvahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS    

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Yliopistosairaalan antaman selvityksen mukaan potilaan ensiavusta saama kiireellisyysluokka edellytti leikkausta 24 tunnin sisällä. Salipäivystäjä oli käynyt katsomassa potilasta, eikä hän muuttanut arviota leikkauksen kiireellisyydestä.

Potilasvakuutuskeskus pyysi yliopistosairaalalta lisäselvitystä siitä, tehtiinkö leikkaussalissa yöllä kiireellisiä leikkauksia. Selvityksen mukaan toisen potilaan kiireellinen vatsan alueen leikkaus oli jatkunut yöhön asti.  

Potilasvahinkolain esitöiden mukaan (HE 91/1998 vp., s. 22-23) vahingon välttävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon käytettävissä olleiden resurssien merkitys. Mikäli esimerkiksi leikkausta on jouduttu siirtämään kiireellisempien vuoksi tai potilas on muutoin joutunut jonottamaan leikkaukseen ja tästä aiheutuu potilaalle haitallinen seuraamus, on kyseessä resurssien rajallisuus, eikä kokenutkaan kirurgi olisi voinut välttää seurausta. Kun potilaalle aiheutunut haitallinen seuraamus aiheutuu resurssipulasta, ei oikeutta korvaukseen voi syntyä.

Lautakunta totesi potilaan päässeen leikkaukseen noin 21 tuntia sairaalaan saapumisesta. Oireiden alkamisesta oli tuolloin kulunut noin kaksi vuorokautta. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella potilas olisi voitu leikata yöllä sen jälkeen kun toinen vatsan alueen leikkauspotilas oli leikattu. Lautakunta katsoi, että leikkauksen siirtäminen tehtäväksi aamulla ei ollut perusteltua. Leikkauksen suorittamista heti kun se oli mahdollista, puolsi myös ultraäänitutkimuksessa todettu umpilisäkkeen ulostekivi, joka todennäköisesti lisäsi umpilisäkkeen puhkeamisen riskiä. Leikkaushoidon voitiin arvioida viivästyneen ainakin noin kahdeksalla tunnilla.

Potilaan oireiden etenemisen perusteella lautakunta päätyi arvioimaan, että hän olisi todennäköisesti voinut välttyä umpilisäkkeen puhkeamiselta, mikäli leikkaushoito ei olisi viivästynyt.

Lautakunta suositti, että Potilasvakuutuskeskus suorittaa umpilisäketulehduksen leikkaushoidon viivästymisestä ja siitä todennäköisesti johtuvasta umpilisäkkeen puhkeamisesta aiheutuneesta henkilövahingosta potilasvahinkolain mukaisen korvauksen.