Virtsankarkailu. TVT-leikkaus. Virtsaamiskyvyttömyys. PV 71/2022

Virtsankarkailu. TVT-leikkaus. Virtsaamiskyvyttömyys. PV 71/2022

Tapahtumatiedot

Potilaalle tehtiin pitkän harkinnan jälkeen useita vuosia vaihtelevasti jatkuneen virtsankarkailuongelman vuoksi ns. TVT-leikkaus. Leikkauksessa potilaalle laitetaan ongelman ratkaisemiseksi nauha virtsaputken alueelle.

Leikkauksen jälkeen potilaalla oli virtsaamiskyvyttömyyttä, jota hoidettiin kertakatetroinneilla. Noin kuukausi leikkauksen jälkeen oire oli loppunut. Virtsassa todettiin bakteerikasvua, minkä vuoksi aloitettiin antibioottihoito.

Noin puoli vuotta leikkauksen jälkeen potilas kertoi virtsan valumisoireesta. Virtsarakon tähystyksessä ei todettu oireita selittävää ja ongelman arvioitiin olevan pakko-oireilu-tyyppinen (urge). Jatkossa tehtiin urodynaaminen mittaus sekä TVT-nauhan ultraäänitutkimus, jossa nauhan todettiin olevan oikealla paikalla. Noin vuosi leikkauksen jälkeen oireena oli voimakas virtsapakkotyyppinen karkailu, joka seurannan mukaan oli jäänyt päälle nauhaleikkauksen jälkeen. Lääkitys ei tuonut tyydyttävää hoitotulosta.

Noin kaksi vuotta ensimmäisen leikkauksen jälkeen tehtiin TVT-nauhan katkaisu. Leikkauksen jälkeen kontrollissa potilas kertoi oireiden helpottaneen.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa                                          

Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että tehty TVT-leikkaus oli lääketieteellisesti perusteltu ponnistuskarkailun vuoksi. Leikkaus toteutettiin teknisesti asianmukaisesti. Leikkauksen jälkeen ilmeni ohimenevää virtsaamiskyvyttömyyttä, joka on TVT-leikkauksen aina mahdollinen seuraus. Myöhemmin ilmaantunut virtsapakko-oire oli myös TVT-leikkaukseen liittyvä aina mahdollinen seuraus, jota ei voitu välttää toisin toimien.

Ratkaisusuosituspyyntö                                          

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUOSITUS                                          

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Potilaan oli arvioitu hyötyvän TVT-leikkauksesta useita vuosia ennen kuin leikkaus lopulta tehtiin. Potilas ei kuitenkaan itse ollut ollut leikkaukseen halukas.

Noin kaksi vuotta ennen leikkausta potilas koki oireen muuttuneen siten, että virtsankarkailua oli enää harvoin ja suurempi ongelma oli, ettei rakko tyhjentynyt kunnolla. Rakonjuottotestissä todettiin kuitenkin selvä virtsankarkailu ponnistuksessa. Oire estyi virtsaputkea tukemalla. Mainittavaa virtsaumpea ei todettu. Jatkotutkimukseksi suunniteltiin tähystystä, jonka potilas kuitenkin perui.

Sittemmin päädyttiin tekemään suunniteltu TVT-leikkaus potilaalla olleen ponnistusvirtsankarkailun vuoksi.

Lautakunnan arvion mukaan potilaalle tehtyä TVT-leikkausta voitiin pitää yleisen hoitokäytännön mukaan hyväksyttävänä toimenpiteenä. Asiakirjojen mukaan potilaan kanssa oli keskusteltu leikkauksesta perusteellisesti. Ennen leikkausta tehdyssä testissä virtsaa karkasi ponnistaen reilusti melko tyhjällä rakollakin viitaten selvään ponnistusinkontinenssiin. Tehtyä leikkausta voidaan näin ollen pitää aiheellisena.

Lautakunnan arvion mukaan leikkaus tehtiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä ja teknisesti asianmukaisesti. Leikkauskertomuksen perusteella arvioituna asennetun nauhan kireys oli asianmukainen.

Lautakunta totesi, että ohimenevä virtsaamiskyvyttömyys on TVT-leikkaukseen liittyvä aina mahdollinen seuraus. Käytettävissä olleen selvityksen perusteella myöskään myöhemmät pakkovirtsaamisoireet eivät ole todennäköisesti seurausta siitä, että nauha olisi asetettu liian kireälle TVT-leikkauksessa. Muutakaan puutetta leikkauksen suorittamisessa ei ole osoitettavissa. Leikkauksen jälkeen todetut oireet, eivät ole todennäköisesti olleet vältettävissä leikkauksen asianmukaisesta suorittamisesta huolimatta.

Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.