Välilevyn pullistuma. Selkäydinkanavan ahtauma. Hermojuuren vapautusleikkaus PV 51/2022

Välilevyn pullistuma. Selkäydinkanavan ahtauma. Hermojuuren vapautusleikkaus PV 51/2022

Potilaalle tehtiin alaraajaoireiden, uhkaavan cauda equina -oireiston (selkäytimen pääteosan puristusoireet) ja magneettikuvauksessa todetun, oireiden aiheuttajaksi sopivan alimman lannenikaman ja ristiluun välissä olevan nikamavälin (L5-S1) tasolla olevan kookkaan välilevytyrän kappaleen vuoksi hermojuurikanavan avarrusleikkaus ja irrallisen välilevytyrän poisto huuhtelemalla. Leikkauksen jälkeen alaraajaoireet eivät helpottaneet, ja potilaalla oli virtsaamisen vaikeutta. Jatkuneiden vaivojen syyksi epäiltiin leikkauksen jälkeistä verenpurkaumaa selkäydinkanavassa. Magneettikuvauksessa ei todettu verenpurkaumaa. Uutta välilevytyrää oli kuitenkin hieman kehittynyt leikkausta edeltävään magneettikuvaukseen verrattuna. Kookas välilevytyrän kappale oli kokonaan saatu poistettua leikkauksessa. S 1-hermokanava vaikutti edelleen kapealta.

Jatkossa potilaalla esiintyi tuntohäiriötä alaraajassa ja heikkoutta varpailla kävellessä. Potilaalle tehdyssä hermoratatutkimuksessa todettiin S 1 -hermojuuren toimintahäiriö. Lannerangan magneettikuvauksessa todettiin tasolla L5-S1 välilevyn pullistuma. Hermorakenteiden puristusta ei todettu. Noin neljä kuukautta myöhemmin tehdyssä kontrollimagneettikuvauksessa todettiin välilevytyrän suurentuneen aikaisempaan verrattuna. Uusintaleikkausta ei pidetty aiheellisena. Vajaata vuotta myöhemmin tehdyssä uudessa magneettikuvauksessa välilevytyrän todettiin selkeästi pienentyneen. Potilaan alaraajan kivut ja puutumisoireet jatkuivat ja hänellä oli nilkan toiminnan häiriötä.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi, että potilaan hoito keskussairaalassa oli lääketieteellisesti perusteltua ja asianmukaista. Keskus katsoi, että leikkaus oli perusteltu ja asianmukaisesti toteutettu. Leikkauksenjälkeisessä magneettikuvassa näkyi tyypillinen leikkauksenjälkeinen tilanne. Merkittävä pullistuma saatiin poistettua eikä uusintaleikkaukselle ollut tarvetta, koska merkittävää painetta hermoihin ei enää uusintakuvassa todettu. Keskuksen arvion mukaan leikkauksen jälkeiset oireet eivät todennäköisesti olleet syy-yhteydessä hoitoon. Keskus katsoi, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön keskuksen antamaan korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Potilasvahinkolautakunta katsoi, että leikkaus oli aiheellinen vasemman alaraajan oireiden, uhkaavan cauda equina-oireiston ja niiden aiheuttajaksi sopivan magneettikuvauksessa todetun L5-S1 välilevystä irronneen kappaleen (sekvesteri) perusteella.

Lautakunta katsoi, että leikkaus tehtiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä ja teknisesti asianmukaisesti. Leikkauksessa avarrettiin asianmukaisesti ahtaaksi todetun S1-hermojuuren kanavaa ja poistettiin irrallinen kookas välilevytyrän kappale huuhtelemalla. Leikkauksen jälkeen sairaalassa otetussa magneettikuvassa oli todettavissa, että ennen leikkausta ollut erillinen välilevytyrän kappale oli kokonaan poistettu. Uutena muutoksena oli todettavissa leikkauksen jälkeen kehittynyt uusi pienehkö välilevytyrä, joka oli kosketuksessa S1-hermojuureen. Lautakunta totesi, että tämä on aina mahdollinen komplikaatio asianmukaisestikin toteutetun välilevytyräleikkauksen jälkeen. Uuden välilevytyrän kehittyminen ei todennäköisesti olisi ollut vältettävissä leikkauksessa toisin toimimalla.

Potilaalla oli jo ennen leikkausta ongelmana alaraajakivut ja tuntohäiriö sääressä ja jalkaterän ulkosyrjällä ja heikkoutta jalkaterän toiminnassa. Lautakunta totesi, että näiden vaivojen jatkuminen ja välilevytyrän uusiutuminen asianmukaisesti suoritetun leikkauksen jälkeen on aina mahdollista.

Kysymys ei ollut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattavasta henkilövahingosta