Liikennevakuutuslain soveltamisala. Oliko tiejyrällä tehtävä tärytys liikenteeseen käyttämistä? LV 2024/369.

Liikennevakuutuslain soveltamisala. Oliko tiejyrällä tehtävä tärytys liikenteeseen käyttämistä? LV 2024/369.

Täysistunto 20.5.2026

Vaikka moottoriajoneuvon liikenteessä käyttämistä onkin vakiintuneesti tulkittu laajasti, ei liikennevahinkoina pidetä täysin ajoneuvon liikenteellisen käytön ulkopuolella tapahtuvia vahinkoja.

Tässä tapauksessa tiejyrää oli käytetty niin sanotulla täryominaisuudella tiepohjan työstämiseksi. Tietyömaan liikennejärjestelyistä ei asiakirjoissa ollut tarkkoja kuvauksia. Viereisen asuinkiinteistön omistajan ilmoittaman mukaan tärytys oli aiheuttanut hänen asuinrakennukseensa vaurioita. Lautakunta katsoi, että kyseisessä toiminnassa ei ollut kyse liikennevakuutuksen soveltamisalaan kuuluvasta liikenteellisestä riskistä.

TAPAHTUMATIEDOT

Asuinkiinteistön omistaja ilmoitti asuinrakennukseensa tulleen vaurioita tiejyrällä lokakuussa 2023 tietyön yhteydessä tehdyn maantiivistystyön seurauksena.

RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ

Vakuutuslaitos pyysi lautakunnalta ratkaisusuositusta siitä, oliko tiejyrällä tehtävässä tärytyksessä kysymys liikennevakuutuslain 1 §:n 1 momentin tarkoittamasta moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Ratkaisusuosituspyynnössä todettiin tiejyrän maa-ainesta tiivistävien ominaisuuksien liittyvän työkoneen massaan ja iskuvoimaan (tärytys), jossa tärinä tuotetaan työkoneen erillisellä, tähän käyttötarkoitukseen suunnitellulla koneistolla. Tärytys voidaan kytkeä päälle tai pois, jonka lisäksi sen voimakkuutta voidaan säätää. Täry kytketään päälle työsuorituksen aikana tehostamaan maa-aineksen tiivistymistä. Esimerkiksi siirtoajossa tärytystä ei ole tarkoitettu käytettäväksi. Vakuutuslaitos on katsonut, että asiaan soveltuva EU-oikeus, EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntö ja kansallinen lainsäädäntö eivät puolla vahingon korvattavuutta

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n mukaan tässä laissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta sekä näiden vahinkojen varalta otettavasta liikennevakuutuksesta. Tämän säännöksen 2 momentin 1) kohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen.

Liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentissa ovat säännökset, jotka rajoittavat tietyissä olosuhteissa tapahtuneiden, ajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vieraiden onnettomuustyyppien korvattavuutta. Tämän lainkohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä muun muassa silloin, kun sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Jotta 2 momentin rajoitussäännöstä voitaisiin soveltaa, tulee molempien ehtojen täyttyä, minkä vuoksi käyttöpaikka ja käyttötarkoitus on arvioitava erikseen.

Ratkaisu siitä, onko kyseessä moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko, edellyttää olosuhteiden tapauskohtaista kokonaisarviointia. Kuten liikennevakuutuslain 1 §:n perusteluissa (HE 123/2015) on todettu, 2 momentin ei ole tarkoitettu olevan tyhjentävä kuvaus siitä, missä tilanteissa kyseessä on muu kuin moottoriajoneuvon liikenteeseen käytöstä aiheutuva vahinko.   Lain soveltamisalan ja siten liikennevakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle voi siten jäädä liikenteen yleiskieleen perustuvan määritelmän kautta muitakin kuin 2 momentissa mainittuja tilanteita, joissa ajoneuvon käyttämisen ja vahingon välillä on syy-yhteys, mutta ajoneuvoa ei ole käytetty liikenteessä.

Kuten  liikennevakuutusdirektiivin ( 2021/2118 ) kansallista täytäntöönpanoa koskevan työryhmän mietinnössä (STM:n raportteja ja muistioita 2023:4) on todettu, unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä käy ilmi, että moottoriajoneuvoja on niiden ominaisuuksista riippumatta tarkoitus käyttää liikkumisvälineinä ja että näiden ajoneuvojen käytön piiriin kuuluu kaikenlainen ajoneuvon tavanomaista käyttötarkoitusta vastaava käyttö riippumatta siitä, missä maastossa ajoneuvoa käytetään ja onko se paikoillaan vai liikkeessä. Direktiivin soveltamisalaan ei kuitenkaan tuomioistuimen mukaan kuulu tilanne, jossa vahingon aiheutuessa ajoneuvoa käytetään muuna kuin liikkumisvälineenä esimerkiksi teollisuuden tai maatalouden voimanlähteenä. Direktiivi ei kuitenkaan estä sitä, etteikö kansallisessa lainsäädännössä voitaisi säätää direktiivin mukaista soveltamisalaa laajemmasta soveltamisalasta. Suomen liikennevakuutuslain tulkinta onkin jo aiemmin muodostunut niin laajaksi, että korvattavaksi on katsottu tietyissä tilanteissa sellaisiakin omaisuusvahinkoja, jotka eivät niinkään ole seurausta liikenteeseen käyttämisestä johtuvista riskeistä vaan ennemminkin tyypillisistä yritystoiminnan riskeistä. Soveltamisalaan kuuluvina on voitu pitää erilaisia moottoriajoneuvoilla tehtäviä työsuorituksia, kuten kaivinkoneella tehtävästä kaivuutyöstä aiheutuvia vahinkoja. - Viimeksi mainittujen osalta on sittemmin tehty muutoksia liikennevakuutuslakiin.

Vaikka työsuorituksen aikana tiejyrällä liikutaan tiivistettävän maa-aineksen päällä, sitä käytetään tällöin maan tiivistämiseen, eikä liikenteeseen ainakaan liikenteessä käytön yleiskielisen merkityssisällön mukaan. Tietyömaan läheisyydessä olevalle rakennukselle mahdollisesti aiheutunut vahinko ei ole aiheutunut tiejyrän liikkeestä tai sen liikennesääntöjen vastaisesta kulusta, vaan sen tärytysominaisuudesta ja mahdollisesti tärytyksen voimakkuuden säädön tai varotoimien puutteellisuudesta.  Viimeksi mainittujen osuudesta vahingon syntyyn ei lautakunnalla ole selvitystä, eikä sillä muutenkaan ole merkitystä sen arvioinnissa, onko kyseessä liikennevakuutuslaissa tarkoitettu liikennevahinko.

Tiejyrää ei vahingon sattuessa ole käytetty liikennevälineenä vaan työkoneena. Rakennukselle mahdollisesti aiheutunut vahinko ei ole ollut välitön seuraus työkoneen käytöstä liikenteeseen vaan seurausta tärytysenergian johtumisesta maata pitkin rakennuksen rakenteisiin. Lautakunta katsoo käytettävissään olevan selvityksen perusteella, että tiejyrällä tehtävästä tärytyksestä aiheutuva vahinkoriski ei ole tyypiltään liikenteellinen. Tiejyrää on käytetty vahinkohetkellä toimintaan, jonka aiheuttamia vahinkotilanteita ei ole tarkoitettu katettavaksi liikennevakuutuksella. Näin ollen kyse ei ole ollut liikennevakuutuslain 1 §:n edellyttämällä tavalla moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä eikä siten liikennevakuutuksesta korvattavasta liikennevahingosta.

Lautakunta oli yksimielinen.