Syyllisyydenjako. Väistämisvelvollisuus. Eriarvoiset väylät. LV 05/1452

Syyllisyydenjako. Väistämisvelvollisuus. Eriarvoiset väylät. LV 05/1452

Liikennevahinko tapahtui tavaratalon noutopihalla. A kuljetti henkilöautoa varastorakennusten välissä olevaa ajoväylää pitkin, jolloin hänen kulkusuunnassaan oikealta katetun hallin läpi kulkevaa väylää pitkin saapui B:n kuljettama pakettiauto. B:n tarkoituksena oli kääntyä oikealle A:n käyttämälle ajokaistalle. Autot törmäsivät väylien risteyskohdassa siten, että A:n kuljettaman auton oikea etukulma osui B:n kuljettaman auton vasempaan etukulmaan.

Vakuutusyhtiön lausuntopyyntö koski tieliikennelain (267/1981) väistämisvelvollisuussäännösten tulkintaa ja syyllisyydenjakoa edellä kuvatussa tilanteessa.

Tieliikennelain 14 §:n 1 momentin mukaan kuljettajan on risteystä lähestyessään väistettävä samanaikaisesti muuta tietä lähestyvää ajoneuvoa ja saman lain 14 §:n 3 momentin mukaan kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä.

A kertoi kuljettaneensa autoaan varastorakennusten välisellä väylällä ja huomanneensa edessään pakettiauton. Jarrutuksesta huolimatta autojen kulmat osuivat toisiinsa. Pakettiauto oli tulossa hallista ja kääntymässä oikealle samalle ajokaistalle. Hallista tullessa näkyvyys oli huono.

B kertoi tulleensa hallista ja olleensa jo ainakin osittain A:n käyttämällä ajoväylällä, kun A:n kuljettama auto osui hänen kuljettamansa auton vasempaan etukulmaan.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoi, että liikennevahinko oli tapahtunut sellaisella tieliikennelain 2 §:n 1-kohdassa tarkoitetulla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella, jolla lain 1 §:n nojalla sovelletaan tieliikennelain säännöksiä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että esimerkiksi piha- ja pysäköintialueilla on pääsääntönä noudatettavasta risteysajoa koskevasta tieliikennelain 14 §:n 1 momentin pääsäännöstä poikettava silloin, kun pysäköintialueella olevien ajoväylien eriarvoisuus on yhtä ilmeinen kuin tieliikennelain 14 §:n 3 momentissa mainittujen alueiden tai vähäisten teiden ja varsinaisen tien välinen eriarvoisuus.

Pysäköintialueilla väylien eriarvoisuuden harkintaan vaikuttaa ajoväylien leveys, millaisena väylien luonteen voidaan olettaa näyttäytyvän osapuolille ja mihin väylät johtavat, sekä muut väylien luonteesta asiassa esitetyt seikat.

Ottaen huomioon, että B:n käyttämä väylä on käytännössä katetun varastohallin ulosajoväylä, lautakunta katsoi sen olevan sillä tavoin ilmeisen eriarvoisen A:n käyttämään varastohallien välissä kulkevaan väylään nähden, että osapuolten keskinäiseen väistämisvelvollisuuteen tulee soveltaa tieliikennelain 14 §:n 3 momentin säännöstä. Tähän ei lautakunnan näkemyksen mukaan vaikuta se, että B:n käyttämän väylän kautta on mahdollista ajaa varastohallin läpi toiselle hallien välissä kulkevalle väylälle.

Edellä todetun perusteella B oli ollut väistämisvelvollinen A:han nähden ja hänen on siten katsottava aiheuttaneen liikennevahingon tuottamuksellaan laiminlyötyään tuon väistämisvelvollisuutensa. Väistämisvelvollisuutta ei poista se, että väistämisvelvollinen on mahdollisesti ehtinyt ajaa risteykseen ensin. Mikäli yhteenajo tapahtuu risteysalueella, vahingon katsotaan pääsääntöisesti aiheutuneen väistämisvelvollisen tuottamuksesta.

Lautakunta oli yksimielinen.