Esteettinen hoito. IPL-Valoimpulssihoito 5/2026

ESTEETTINEN HOITO. IPL-VALOIMPULSSIHOITO. POTILASVAKUUTUSLAIN SOVELTAMISALA.

Tapahtumatiedot

Esteettinen sairaanhoitaja teki potilaalle terveydenhuollon toimintayksikössä selän punoittaviin aknearpiin Lumecca IPL -valoimpulssihoidon. Potilas hakeutui samana päivänä yleislääkärin vastaanotolle ihottumaoireiden vuoksi. Hänellä todettiin ihon ärsytysreaktio vasteena annettuun hoitoon.

Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisusuosituspyyntö

Potilasvakuutuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan laissa säädetään terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisesta potilasvakuutuksesta.

Potilasvakuutuslain 2 §:n 1 momentin 6 a kohdan mukaan terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi sekä hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä taikka muuta käsittelyä, jossa käytetään lääketieteellistä menetelmää tai joka perustuu lääketieteeseen, ja joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Potilasvakuutuskeskus pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, oliko nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kysymys potilasvakuutuslaissa tarkoitetusta terveyden- ja sairaanhoidosta.

Soveltamisalaa koskevat säännökset ja soveltamisperusteet

Potilasvakuutuslain (948/2019) 1 §:n mukaan potilasvakuutuslakia sovelletaan Suomessa annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon sekä ulkomailla annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon, jos julkisen terveydenhuollon yksikkö päättää järjestää kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaan-hoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuulu-van hoidon ulkomailla ja se on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä.

Potilasvakuutuslain 2 §:n 1 momentin 6 a kohdan mukaan terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi sekä hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä taikka muuta käsittelyä, jossa käytetään lääketieteellistä menetelmää tai joka perustuu lääketieteeseen, ja joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Lain esitöissä (HE 298/2018 vp. s. 40) todetaan, että terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jota toisaalta harjoittavat lakiin perustuvan oikeuden nojalla terveydenhuollon ammattihenkilöt ja jota toisaalta harjoitetaan terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä osittain myös eräissä sosiaalihuollon laitoksissa.

Terveydenhuollon toimintayksiköllä tarkoitetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 1 momentin 4 kohdan mu-kaista terveydenhuollon toimintayksikköä (HE 298/2018 vp. s. 57).

Terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi, hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä taikka muuta käsittelyä, jossa käytetään lääketieteellisiä menetelmiä tai joka perustuu lääketieteeseen, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Terveyden- ja sairaanhoidon määritelmään sisältyvällä muulla käsittelyllä tarkoitettaisiin esimerkiksi puhtaasti esteettiseen lääketieteeseen tai muuhun sellaiseen menettelyyn viittaavaa käsittelyä, joka ei ole lääketie-teellisesti arvioiden välttämätön potilaan terveydentilan määrittämiseksi, hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Siten myös tällainen menettely olisi lain soveltamisalan piirissä. Säännös vastaa potilas-vahinkolain soveltamiskäytäntöä (HE 298/2018 vp. s. 58).

Korvausoikeuden edellytyksistä säädetään potilasvakuutuslain 23 §:ssä. Potilasvakuutuslain esitöissä (HE 298/2018 vp.) todetaan lain 23 §:n 1 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa, että korvaus-vastuun edellytyksenä olisi, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Säännös vastaa, mitä asiasta on potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa (879/1998) säädetty (s. 73).

Lain esitöissä todetaan, että koska säännös ei sisällöllisesti muutu, sitä on tulkittava vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti. Tutkimuksella ja hoidolla tarkoitettaisiin potilaan terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveydentilansa palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi suoritettavia toimenpiteitä ja toimenpiteitä, joihin ryhdytään potilaan tilan johdosta. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitettaisiin potilaaseen kohdistettuja tutkimusta ja hoitoa vastaavia toimenpiteitä kuten rokottamista ja muita toimenpiteitä, joita ei voida pitää hoitona tai tutkimuksena. Lisäksi muu vastaava käsittely pitäisi sisällään lain 1 luvun terveyden- ja sairaanhoidon määritelmän mukaisesti esimerkiksi puhtaasti esteettisen kirurgian tai muuhun sellaiseen menettelyyn viittaavan käsittelyn (HE 298/2018 vp. s. 73).

Arviointi

Lautakunta katsoi käytettävissä olevan selvityksen perusteella, että valoimpulssihoitoa käytetään terveydenhuollossa sairauksien hoidossa. Tällöin hoidon peruste on lääketieteellinen. Lautakunta katsoi, että myös tässä tapauksessa aknearpien ja niiden aiheuttaman ihon punoituksen hoito voidaan katsoa olevan lääketieteellisestä syystä tapahtuva käsittely. Vaikka lautakunnan asiassa hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan aknearpien poistoon käytetään yleensä ablatiivisia tai fraktionaalisia lasereita, voitiin lausunnon mukaan myös valoimpulssihoidolla saada apua akneen tai sen aiheuttamaan punoitukseen. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella valoimpulssihoito lisäksi perustui länsimaiseen lääketieteeseen ja sen käyttö vaati lääketieteellistä osaamista.

Lautakunnan käsityksen mukaan valoimpulssihoitoja ei ole terveydenhuollon valvontaviranomaisten ohjeissa tai käytännössä katsottu kategorisesti vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttäväksi toimenpiteeksi vastaavasti kuin esimerkiksi luokan 4 laserhoitolaitteilla tehdyt toimenpiteet. Myöskään Aluehallintoviraston rekisteriotteessa ei tässä tapauksessa mainittu valoimpulssihoitoa tuotettavana terveydenhuollon palveluna. Lautakunnan näkemyksen mukaan valoimpulssihoito oli tässä tapauksessa kuitenkin katsottava potilasvakuutuslaissa tarkoitetuksi terveyden- ja sairaanhoidoksi, kun otetaan huomioon, että käsittelyn peruste oli lääketieteellinen, käsittelyn toteutuksessa sovellettiin lääketieteellistä tietämystä, käsittelyn antoi terveydenhuollon ammattihenkilö ja käsittely annettiin terveydenhuollon toimintayksikössä.

Lautakunta totesi, että kyseessä on potilasvakuutuslaissa mainittu terveyden- ja sairaanhoito, johon sovelletaan potilasvakuutuslakia. Lautakunta suositti, että Potilasvakuutuskeskus arvioi, onko kysymyksessä potilasvakuutuslain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.