Paksusuolen tähystys. Suolipuhkeama. Vatsaontelon avausleikkaus. Infektio. PV 9/2022
Paksusuolen tähystys. Suolipuhkeama. Vatsaontelon avausleikkaus. Infektio. PV 9/2022
Tapahtumatiedot
Potilas oli kärsinyt pitkään hankalista ulostamispakko- ja inkontinenssioireista, ja hänen kanssaan oli keskusteltu jopa avanteen mahdollisuudesta. Potilaalle oli aikaisemmin tehty useita toimenpiteitä muun muassa peräsuolen pullistuman vuoksi. Viimeisimmässä leikkauksessa oli todettu kiinnikkeitä.
Viimeisimmän leikkauksen jälkeen potilas koki edelleen ulostamisongelmaa ja ulosteen karkailua.
Potilaalle yritettiin tehdä sairaalassa paksusuolen tähystys, mutta tutkimuksessa päästiin vain lyhyen matkaa sigmasuolta eteenpäin, kunnes puhkeamariskin vuoksi jouduttiin luovuttamaan. Suolessa takaisinpäin tullessa heräsi epäily suolen puhkeamasta.
Potilas siirrettiin yliopistolliseen sairaalaan epäillyn vatsakalvotulehduksen (peritoniitti) vuoksi. Vatsan tietokonetomografiakuvauksessa todettiin sigmasuolen puhkeama. Potilaalle tehtiin päivystyksellinen vatsaontelon avausleikkaus, jossa hänelle tehtiin paksusuolen alaosan avanne (niin sanottu Hartmanin leikkaus). Potilas oli sairaalahoidossa yhteensä noin kolme viikkoa.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että paksusuolen tähystys oli ollut lääketieteellisesti perusteltu toimenpide ja sen toteutus oli ollut asianmukainen, eikä aiheutunutta suolen puhkeamaa olisi voitu välttää. Puhkeama ei ollut aiheutunut hoidon virheellisestä tai puutteellisesta toteutuksesta. Kyseessä ei ollut korvattava potilasvahinko.
Keskus katsoi, että paksusuolen tähystykseen oli tässä tapauksessa liittynyt yli kahden prosentin suuruinen suolen puhkeaman ja siitä johtuvan infektion riski. Infektio oli siten ennakoitava. Infektion vuoksi potilas oli sairaalassa noin kolme viikkoa ja infektiota hoidettiin antibiootilla. Potilaalle tehtiin leikkaus, jossa peräsuoli osin suunnitellusti poistettiin, koska taustalla oli vaikea lantionpohjaongelma. Keskuksen arvion mukaan peräsuolen poisto ja avanne olivat jo perussairauden takia perusteltuja, eikä kyseessä ollut korvattava infektiovahinko
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettavat säännökset
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Lautakunnan arvion mukaan potilaalle tehty paksusuolen tähystys oli yleisen hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide pitkäaikaisten ulostamisongelmien selvittämiseksi.
Toimenpidekertomuksen mukaan sigmasuolen puolelle oli hyvin vaikea päästä, sillä alueella oli vahva-asteinen umpipussitauti. Usean yrityksen jälkeen sigmasuolta päästiin vain lyhyen matkaa eteenpäin, kunnes puhkeamariskin vuoksi jouduttiin luovuttamaan. Suolessa takaisinpäin tultaessa sisäkäännöksessä ilmeisesti tähystin osui yhteen suolen pullistumaan, jolloin heräsi epäily suolen puhkeamasta.
Lautakunta totesi, että asianmukaisestikin toteutettuun paksusuolen tähystystutkimukseen (kolonoskopia) liittyy tunnettu, vaikkakin harvoin toteutuva riski suolen puhkeamisesta. Suolen puhkeaman syntymistä sellaisenaan ei ole lautakunnan ratkaisukäytännössä pidetty osoituksena siitä, että vaadittava ammatillisen osaamisen taso olisi jäänyt toimenpidettä toteutettaessa saavuttamatta.
Lautakunnan arvion paksusuolen tähystys suoritettiin tässä tapauksessa asianmukaisesti, eikä suolen puhkeama ollut todennäköisesti vältettävissä toimenpiteessä toisin toimien. Paksusuolen tähystyksessä oli saavutettu kokeneelta gastroenterologiseen kirurgiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen.
Infektion korvattavuuden arviointi
Lautakunta piti käytettävissä olevan selvityksen perusteella todennäköisenä, että potilaalle aiheutunut suolen puhkeaman seurauksena jonkin asteinen vatsakalvotulehdus.
Kaikkeen kirurgiseen hoitoon liittyy infektioriski. Paksusuolen tähystykseen ei yleensä liity infektioriskiä, mutta paksusuolen tähystystoimenpiteen yhteydessä tullut suolen puhkeama johtaa kuitenkin väistämättä aina jonkin asteiseen infektioon. Tämän vuoksi lautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että infektion ennakoitavuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea toimenpiteeseen liittyvän suolen puhkeaman ennakoitavuus. Suolen puhkeaman riski on tähystyksen yhteydessä yleisesti hyvin alhainen.
Lautakunta totesi, että potilaan tapauksessa lantionpohjan tilanne oli voinut olla anatomisesti poikkeava, ja oli mahdollista, että puhkeaman ja infektion riski oli yli kaksi prosenttia.
Potilas oli sairaalahoidossa yhteensä noin kolme viikkoa, mistä suurin osa johtui todennäköisesti infektiosta. Infektiota hoidettiin suonensisäisellä sekä suun kautta otettavalla antibioottilääkityksellä. Lautakunta totesi, että vatsaontelon avausleikkaus olisi jouduttu suorittamaan myös ilman infektiota suolipuhkeaman korjaamiseksi, joten se ei ollut todennäköisesti johtunut infektiosta. Todennäköisesti myös avanneleikkaus oli ollut tarpeen suolipuhkeaman vuoksi tai siihen olisi saatettu joutua tässä tapauksessa myöhemmin myös ilman infektiota.
Hoidettava sairaus oli ulostamispakko- ja pidätyskyvyttömyysoireet. Käsiteltävänä ollut sairaus ei ollut henkeä uhkaava tai nopeasti vakavaan vammautumiseen johtava sairaus, vaan jokapäiväisen elämän laatua huonontava sairaus.
Lautakunnan arvion mukaan kyseessä ei ollut potilasvahinkolaissa tarkoitettu korvattava infektiovahinko.
Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.