Umpilisäkkeen tulehdus. Umpilisäkkeen puhkeama. Resurssipula. PV 3/2022

Umpilisäkkeen tulehdus. Umpilisäkkeen puhkeama. Resurssipula. PV 3/2022

Tapahtumatiedot

Potilas hakeutui terveysasemalle hoitoon edellisenä iltana alkaneen vatsakivun vuoksi. Vatsan tunnustelussa todettiin aristusta oikealla keski- ja ylävatsalla. Potilaan yleistila arvioitiin hyväksi. Diagnoosiksi ensikäynnillä kirjattiin määrittämätön vatsakipu, selvää akuutin vatsan oirekuvaa ei arvioitu olevan ja tilannetta jäätiin seuraamaan.

Potilas hakeutui vielä samana iltana sairaalan päivystykseen. Kipu oli paikantunut oikealle alavatsalle. Kliinisessä tutkimuksessa todettujen vähäisten löydösten vuoksi ei katsottu olevan aihetta päivystykselliseen kirurgin arvioon. Potilas kotiutettiin yöllä, ja hänelle ilmoitettiin vielä puhelimitse laboratoriokokeiden tulokset ja kehotettiin ottamaan seuraavana päivänä yhteyttä omalle terveysasemalle.

Potilas tuli seuraavana päivänä uudelleen terveysasemalle. Hänellä oli edelleen samanlaisena jatkunutta kipua oikealla alavatsalla. Kipu tuntui yskiessä, kävellessä ja syvään hengittäessä. Potilaalla oli palelua ja pahoinvointia. Tulehdusarvo-CRP oli hieman koholla ja potilaalla oli lämpöä. Oikealla alavatsalla umpilisäkkeen seutu aristi selvästi ja umpilisäkkeentulehduksen provokaatiokokeet olivat positiiviset. Potilas lähetettiin keskussairaalan päivystykseen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnoosilla.

Potilas saapui keskussairaalan iltapäivällä ja hän pääsi lääkärin tutkimukseen noin kolmea ja puolta tuntia myöhemmin. Potilas laitettiin umpilisäkkeentulehduksen epäilyn vuoksi leikkausjonoon kiireellisenä tehtävää päivystysleikkausta varten. Koska heräämön hoitopaikat olivat täynnä, harkittiin potilaan siirtämistä toiseen sairaalaan. Koska siirto toiseen sairaalan ei leikkausta kuitenkaan olisi nopeuttanut, luovuttiin potilaan siirrosta. Potilas pääsi leikkaukseen 19 tuntia sairaalaan sisään kirjautumisen jälkeen. Leikkauksessa umpilisäke todettiin puhjenneeksi.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi, että terveysaseman ja terveyskeskuspäivystyksen osalta tehdyt tutkimukset ja annettu hoito olivat lääketieteellisesti perusteltuja ja ne suoritettiin hyväksyttävän hoitokäytännön mukaisesti. Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon tehtiin asianmukaisesti. Keskus katsoi, että tältä osin kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko.

Keskussairaalan osalta keskus totesi, että potilasvahinkona ei korvata sellaista hoidon viivästymistä, joka johtuu terveydenhuollon rajallisista voimavaroista. Keskus katsoi, että hoidossa on toimittu sellaisten voimavarojen mukaan, jotka hoidossa olivat käytettävissä. Keskus arvioi, että umpilisäkkeen puhkeaminen ei todennäköisesti johtunut hoidon viivästymisestä. Keskus katsoi, että kysymyksessä ei ollut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön keskuksen antamaan korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.

Hoidon asianmukaisuuden arviointi

Terveyskeskuksessa ja sairaalassa annetun hoidon osalta lautakunta arvioi, että tilanteen seuraamista voitiin oireiden ja tutkimuslöydösten perusteella pitää hyväksyttävänä. Päivystyslähete keskussairaalaan tehtiin lautakunnan arvion mukaan oikea-aikaisesti eikä umpilisäketulehduksen diagnoosin terveyskeskuksen ja sairaalan osalta katsottu viivästyneen.

Keskussairaalassa annetun hoidon osalta lautakunta totesi, että sairaalasta saadun selvityksen mukaan ruuhkatilanteesta ja resurssien niukkuudesta johtuen potilaan leikkausta ei saatu tehtyä toivotun 8-12 tunnin kuluessa.

Potilasvahinkolain esitöiden mukaan (HE 91/1998 vp., s. 22-23) vahingon välttävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon käytettävissä olleiden resurssien merkitys. Mikäli esimerkiksi leikkausta on jouduttu siirtämään kiireellisempien vuoksi tai potilas on muutoin joutunut jonottamaan leikkaukseen ja tästä aiheutuu potilaalle haitallinen seuraamus, on kyseessä resurssien rajallisuus, eikä kokenutkaan kirurgi olisi voinut välttää seurausta. Kun potilaalle aiheutunut haitallinen seuraamus aiheutuu resurssipulasta, ei oikeutta korvaukseen voi syntyä.

Lautakunta totesi, ettei selvityksen perusteella ollut pääteltävissä, missä vaiheessa potilaan umpilisäke oli puhjennut. Lautakunta piti mahdollisena, että umpilisäke puhkesi keskussairaalassa potilaan odottaessa leikkausta. Lautakunta katsoi, että leikkauksen viivästyminen oli tässä tapauksessa seurausta potilasvahinkolain esitöissä tarkoitetulla tavalla resurssipulasta. Tämän vuoksi leikkauksen viivästymisestä johtuva vahinko ei tullut korvattavaksi potilasvahinkolain perusteella. Leikkauksen odotusaikana myös harkittiin asianmukaisesti potilaan siirtämistä leikattavaksi toiseen sairaalaan. Kysymyksessä ei ollut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.