Hammaslääketiede. Viisaudenhampaan poisto. Infektio 4/2026
HAMMASLÄÄKETIEDE. SUU- JA LEUKAKIRURGIA. HAMMASSÄRKY. VIISAUDENHAMPAAN POISTON JÄLKEINEN SYVÄ KAULAINFEKTIO. INFEKTIO. SIEDETTÄVYYS.
Tapahtumatiedot
Potilaalle tehtiin vuonna 2023 laajasti ienrajan alle karioituneen viisaudenhampaan poisto. Hampaan poistoa edeltävästi suuontelo desinfioitiin Corsodyl-liuoksella purskutellen. Potilaalla todettiin neljä päivää hampaan poiston jälkeen syvä kaulainfektio, jonka vuoksi hänelle tehtiin päivystyksellinen leikkaus, jossa avattiin ja puhdistettiin paiseontelo ja puhdistettiin hampaan poistokuoppa. Potilaalle asetettiin hengitysputki ja hänet siirrettiin teho-osastolle hoitoon. Potilaalla todettiin keuhkokuume (pneumonia). Hengitysputki poistettiin sen asettamista seuraavana päivänä. Märkäpesäkkeen avauksen yhteydessä otetussa bakteeriviljelynäytteessä kasvoi Streptococcus anginosus ja Pseudomonas. Potilas oli syvän kaulainfektion vuoksi viiden vuorokauden ajan sairaalahoidossa. Hän sai sairaalahoidon aikana suonensisäistä antibioottilääkitystä, ja kotiutumisen jälkeen antibioottilääkitys jatkui vielä suun kautta otettuna kymmenen vuorokauden ajan. Sovitulla kontrollikäynnillä kuusi vuorokautta kotiutumisen jälkeen todettiin nielemisen onnistuvan jo huomattavasti paremmin. Alueella oli vielä lievää särkyä, joka rauhoittui kipulääkityksellä. Suun avaus oli jo lähes normaalistunut. Jatkokontrolleja leukakirurgialle ei enää sovittu.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilas haki korvausta potilasvakuutuksesta viisaudenhampaan poistosta. Käynnin jälkeen kivut yltyivät, mutta potilas ei saanut antibioottikuuria toistuvista yhteydenotoista huolimatta. Lopulta potilas joutui sairaalahoitoon paiseen ja keuhkokuumeen takia.
Keskuksen arvion mukaan infektio alkoi todennäköisesti hoidon yhteydessä, mutta sitä ei voitu välttää asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Infektio todettiin ja hoidettiin asianmukaisesti.
Infektion siedettävyysarvioinnin osalta keskus totesi, että potilaalle tehtyyn toimenpiteeseen liittyi matala infektioriski eikä potilaalla ollut infektioriskiä kohottavia perussairauksia. Keskuksen arvion mukaan kysymyksessä oli ennakoimaton infektio. Kyse oli laajasti reikiintyneestä ja voimakkaasti särkevästä hampaasta, josta hoitamattomana aiheutui selkeää haittaa. Potilas oli infektion takia sairaalahoidossa 5 päivää, jolloin hän sai suonensisäistä antibioottilääkitystä ja tehtiin märkäpesäkkeen avaus sisäkautta. Potilaan kotiuduttua antibioottilääkitys jatkui suun kautta kymmenen vuorokauden ajan. Infektion vuoksi aiheutui myös työkyvyttömyyttä.
Keskuksen arvion mukaan kyseessä oli siedettävä infektio. Infektion vuoksi aiheutunutta vahinkoa ei korvattu potilasvakuutuksesta.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettavat säännökset
Potilasvakuutuslain 23 §:n 1 momentin 1 kohdan (948/2019) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Lain 23 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Lautakunnan käsityksen mukaan viisaudenhampaan poistossa ja poiston jälkihoidossa saavutettiin kokeneelta hammaslääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen. Hoitotoimet tehtiin viivyttelemättä ja oikea-aikaisesti. Potilas ohjattiin päivystyksestä asianmukaisesti hammas-, suu- ja leukasairauksien päivystykseen, jossa nielupaise todettiin ja avattiin yleisanestesiassa.
Infektion korvattavuuden arviointi
Lautakunta piti käytettävissä olevan selvityksen perusteella todennäköisenä, että potilaalla todettu infektio on alkanut viisaudenhampaan poiston yhteydessä.
Lautakunnan saamassa asiantuntijalausunnossa viitattiin Käypä hoito -suositukseen ”Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä”, jonka perusteella oli arvioitavissa, että potilaan kohdalla ei ollut suurentunutta tai huomattavasti suurentunutta infektioriskiä potilaan tupakoinnista tai verenpainetaudista huolimatta.
Lautakunnan käsityksen mukaan hampaan poistoon liittyneen infektioriskin voitiin arvioida olleen tässä tapauksessa alle kaksi prosenttia. Ottaen huomioon potilaalle tehtyyn hampaan poistoon liittynyt alhainen infektioriski, lautakunta katsoi, että tässä tapauksessa infektio on ollut ennakoimaton potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla.
Vahingon vakavuuden osalta lautakunta totesi, että potilaalla esiintyi hampaan poiston jälkeen nielukipua ja nielemisvaikeutta sekä kuumetta. Tietokonekerroskuvauksessa todettiin nielurisojen alueella kookas märkäpesäke (absessi), joka jatkui pehmeään suulakeen ja nielun takaseinämään sekä nielun takaseinän kudoksiin kaularangan C5-tasolle ulottuen. Nielun seinämän turvotus/pullotus kavensi selvästi ilmateitä nielun alueella. Potilas sai infektion vuoksi suonensisäistä ja suun kautta otettavaa antibioottilääkitystä. Potilaalle tehtiin syvän kaulainfektion vuoksi päivystyksellinen leikkaus, jossa avattiin ja puhdistettiin paiseontelo ja puhdistettiin viisaudenhampaan poistokuoppa. Potilaalle asetettiin hengitysputki ja hänet siirrettiin toimenpiteen jälkeen teho-osastolle hoitoon, jossa hänellä todettiin keuhkokuume. Hengitysputki poistettiin sen asettamista seuraavana päivänä. Potilas oli syvän kaulainfektion vuoksi sairaalahoidossa viiden vuorokauden ajan. Potilas sai sairaalahoidon aikana suonensisäistä antibioottilääkitystä, ja kotiutumisen jälkeen antibioottilääkitys jatkui vielä suun kautta otettuna kymmenen vuorokauden ajan.
Ilman infektiota potilaalla olisi todennäköisesti esiintynyt viisaudenhampaan poiston jälkeen lievää jälkisärkyä korkeintaan muutaman päivän, jonka jälkeen arki olisi ollut jotakuinkin normaalia. Yläviisaudenhampaan poiston jälkivaivat ovat useimmiten lieviä. Normaalisti lievät jälkivaivat ovat tässä tapauksessa pahentuneet kovaksi kivuksi ja vakavaksi infektioksi, jotka ovat johtaneet sairaalahoitoon ja pitkittyneeseen toipumiseen. Lopputilanteessa kuitenkin poistoalue on parantunut ja potilas on toipunut niin, että pysyviä jälkiseurauksia tai toimintahäiriöitä ei ole.
Käsiteltävänä olleen sairauden sekä potilaan muun terveydentilan osalta lautakunta totesi, että pahasti karioitunut hammas yläleuan taka-alueella voi tulehtua ja tulehdus levitä juuren kautta leukaluuhun, josta poskionteloon ja/tai taaksepäin syvemmälle kaulan kudoksiin. Kysymyksessä ei ole ollut henkeä uhkaava tai nopeasti vakavaan vammautumiseen johtava sairaus, vaan pitkäaikainen infektioriski.
Lautakunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan hoitoon (hampaan poistoon) liittyvät riskit voidaan luokitella välittömiin ja viivästyneisiin. Välittömiä voivat olla viereisen hampaan vaurioituminen, hammasta ympäröivän luun lohkeaminen/murtuminen, verenvuodot ja reiän syntyminen poskionteloon. Lisäksi poistettava hammas voi lohjeta tai katketa, tai sen paloja voi joutua poskiontelon sisään tai pahimmillaan pterygoidifossaan (kitaluun siipilisäkkeen lateraalisen ja mediaalisen levyn väliin muodostuva kuoppa). Leukanivel voi mennä pois paikoiltaan. Viivästyneistä riskeistä yleisin lienee infektio, joskin se on harvinainen, jos hammas ei ole valmiiksi infektoitunut poistotilanteessa tai potilaalla on altistavia yleisterveydentekijöitä. Eriasteiset kiputilat jälkeenpäin voitaneen luokitella normaaleiksi jälkivaivoiksi, pahentuessaan riskeiksi.
Potilaalla oli pitkäaikaissairautena verenpainetauti ja siihen lääkitys. Potilas tupakoi.
Siedettävyysarvio
Hallituksen esityksen perusteluissa potilasvahinkolain muuttamiseksi (s. 24) todetaan, että jos infektioriskin voidaan arvioida olevan vain prosentin parin luokkaa, voidaan infektion katsoa kohtaavan potilaita varsin sattumanvaraisesti, jolloin riskintasaus potilaiden kesken lähtökohtaisesti on perusteltua. Lievät infektioiden aiheuttamat vahingot potilaan olisi kuitenkin aina siedettävä. Jos taas on kysymys lievää vakavammasta vahingosta, sen vakavuus on suhteutettava käsiteltävänä olleen sairauden laatuun ja vaikeusasteeseen sekä potilaan muuhun terveydentilaan silloinkin, kun infektiota voidaan pitää ennakoimattomana.
Otettaessa huomioon infektion ennakoimattomuus, infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila, kysymyksessä oli lautakunnan käsityksen mukaan korvattava infektion aiheuttama vahinko.